Helsinki julkisti keskiviikkona kaupungin uusimman panoksen nuorten työllisyyden parantamiseen, 9. luokkalaisille nuorille tarkoitetun kesäsetelin. Kaupunki satsaa 340 000 euroa kaksivuotiseen hankkeeseen, jonka avulla noin 2300 ysiluokkalaista pääsee kahdeksi viikoksi kesällä töihin. Tarkoituksena on, että nimenomaan yritykset palkkaavat nuoria, ja tuki on yhdelle nuorelle 300 euroa.

”Kesätyöseteli on todella hieno asia. Se on yksi monista hyvistä toimenpiteistä, joilla Helsingin kaupunki on viime vuosina lähtenyt tukemaan nuoria ja heidän työllisyyttään”, sanoo Helsingin kaupunginhallituksen jäsen, valtiosihteeri Pilvi Torsti (sd).

Ensimmäinen kesätyöpaikka on avain toiseen työpaikkaan ja portti työelämän pelisääntöihin, velvollisuuksiin ja oikeuksiin, kuten julkistamistilaisuudessa puhunut työministeri Lauri Ihalainen totesi. Gloriassa järjestetyn tilaisuuden kattoteemana oli nuorisotakuun toteuttaminen Helsingissä.

Itse nuorisotakuu tuli voimaan tammikuussa 2013. Sen perusidea on taata alle 25-vuotiaille nuorille tai alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille nuorille työpaikka, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä ilmoittautumisesta työttömäksi TE-toimistoon.

Pilvi Torsti on ollut mukana nuorisotakuun valmistelussa työskennellessään työ- ja elinkeinoministeriössä. Aihe on hänelle edelleen ensiarvoisen tärkeä.

Toisin kuin toivottiin, nuorisotyöttömyys on noussut kahden vuoden aikana. ”Taloudellinen tilanne on ollut vaikea. Mutta mikä olisi tilanne ilman nuorisotakuuta? Luultavasti paljon pahempi”, Torsti arvioi.

”Tutkimusten mukaan nuoren tulisi saada työtä muutaman kuukauden kuluessa, muuten tilanteella voi olla kauaskantoisia seurauksia koko loppuelämään. Nuoret ovat uusia kansalaisia, jotka julkisen vallan tulee toivottaa tervetulleeksi.”

Torstin mukaan nuorten tilannetta on aina tarkasteltava monesta näkökulmasta. Helsingissä siinä ollaan hyvällä tiellä. ”Kyse ei ole vain työnsaannin vaikeudesta, vaan vaikkapa terveysongelmista tai pikavippiveloista.”

Tilaisuudessa moni puhuja totesi, että jalkautuva työ on olennaista. Se tarkoittaa paitsi että tarvittaessa mennään nuorten pariin ja luodaan matalan kynnyksen palveluja, joissa iso osa avusta on saman katon alla, mutta myös, että työn etsijät menevät konkreettisesti yrityksiin etsimään työpaikkoja.

Torsti kannustaakin yrityksiä palkkaamaan nuoria, vaikka taloustilanne on edelleen huono. ”Monet pienet ja keskisuuret yritykset eivät edelleenkään tiedä tuista, joita nuorisotakuun piiriin kuuluva voi saada. Siksi näihin talkoisiin tarvittaisiin myös tiedotusvälineitä.”

nuorisotakuu2Nuorisotakuun toteuttaminen Helsingissä -tilaisuuden juonsivat Benjamin Shemeikka ja Tiia Louhevaara helsinkiläisnuorten Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän ydinryhmästä.

Share:
Reading time: 1 min

(Kolumni Demokraatissa 10.1.2013)

Suomi on ensimmäinen maa Euroopan unionissa, joka on laajalla ohjelmalla konkretisoinut huolen nuorisotyöttömyydestä ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisystä. Erityistä Suomen kattavan nuorten yhteiskuntatakuun mallissa on se, että mukana on sekä peruskoulun päättäviä nuoria koskeva koulutustakuu että työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuvia nuoria koskeva työllisyystakuu. Koulutustakuu lupaa jatkopaikan kaikille peruskoulun päättäville ja työllisyystakuu työ- harjoittelu- kuntoutus- tai työpajapaikan kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta.

Voiko 2013 voimaan tullut nuorisotakuu onnistua? Tätä monet ovat pitkin matkaa kyselleet ja epäilleet, josko lupaus on liian optimistinen.

Tavallaan se onkin. Sataprosenttiseksi takuu ei varmasti yllä. Mutta se ei ole idean ydin, vaan se, että julkinen valta uskaltaa tehdä vahvan sitoumuksen ja luvata tuleville aikuistuville sukupolville, että kaikki tehdään, jotta he löytävät paikkansa yhteiskunnassa. Uskon vakaasti, että rohkealla lupauksella päästään paljon lähemmäs sadan prosentin onnistumista kuin ilman tällaista sitoumusta päästäisiin.

Nuorten yhteiskuntatakuun viesti on, että oleskelun sijaan uskomme osallistumisyhteiskuntaan, jossa kansalaisella on samanaikaisesti oikeuksia, velvollisuuksia ja jaettua vastuuta itsestään ja muista.

Mikä ratkaisee nuorten yhteiskuntatakuun onnistumisen?

Share:
Reading time: 2 min

(Mielipidekirjoitus HS 8.6.2012)

Eli­na Grundst­röm viit­ta­si (HS Ko­lum­ni 5. 6.) niin sa­not­tuun tren­di­ryh­mään. Ryh­mä sel­vit­tää ja ke­hit­tää työ­voi­man käyt­tö­ta­po­ja ja työn te­ke­mi­sen muo­to­jen muu­tost­ren­de­jä. Ha­luai­sin tar­ken­taa pa­ria asiaa työm­me poh­jal­ta.

Grundst­röm esit­ti, et­tä hal­li­tus oli­si it­sen­sä työl­lis­tä­jien so­siaa­li­tur­van osal­ta ”­päät­tä­nyt, et­tei asial­le tar­vit­se teh­dä mi­tään”. Tren­di­ryh­män vä­li­ra­por­tis­ta tä­tä joh­to­pää­tös­tä ei voi teh­dä. Ra­port­ti si­säl­tää laa­jan työn teet­tä­mi­sen ja te­ke­mi­sen ta­po­ja kä­sit­te­le­vän ana­lyy­sin ohel­la kah­dek­san­koh­tai­sen lis­tan toi­men­pi­de-esi­tyk­siä. Niis­tä ken­ties laa­jin kä­sit­te­lee it­sen­sä työl­lis­tä­jien so­siaa­li­tur­vaa ja työ­mark­ki­na-ase­maa. Osa­na so­siaa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön (STM) ja työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön (TEM) jat­ko­työ­tä per­kaam­me mui­den mai­den käy­tän­tö­jä – sa­mo­ja asioi­ta kuin pui­daan esi­mer­kik­si Ir­lan­nis­sa, Tans­kas­sa, Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa.

Grundst­röm har­mit­te­li, et­tä tren­di­ryh­män ra­por­tis­ta puut­tu­vat konk­reet­ti­set esi­tyk­set. Vä­li­ra­por­tin toi­met vaa­ti­vat yk­si­tyis­koh­tais­ta asian­tun­ti­ja­ta­son jat­ko­työ­tä, jot­ta konk­reet­ti­sia esi­tyk­siä voi­daan teh­dä.

Eri­tyis­tä ar­voa jat­kon kan­nal­ta voi näh­dä sii­nä, et­tä se­kä ana­lyy­si et­tä toi­men­pi­de-esi­tyk­set on so­vit­tu yh­tei­ses­ti työn­te­ki­jä-, työn­an­ta­ja- ja yrit­tä­jä­jär­jes­tö­jen se­kä eri mi­nis­te­riöi­den (STM ja TEM) kes­ken. Py­sy­vi­nä asian­tun­ti­joi­na työ­ryh­mäs­sä oli li­säk­si mu­ka­na vii­si tut­ki­mus­lai­tos­ta ja it­sen­sä työl­lis­tä­jien yh­teis­työ­ryh­män edus­ta­ja Jour­na­lis­ti­lii­tos­ta.

Viit­taus­ta ”­val­mii­ta la­ki­eh­do­tuk­sia oli jo ole­mas­sa, mut­ta ne on pu­do­tet­tu pois” en ym­mär­rä. Etu­jär­jes­töt to­ki toi­vat tren­di­ryh­män pöy­tään työn eri vai­heis­sa mo­nia eh­do­tuk­sia. Osa eh­do­tuk­sis­ta pää­tyi toi­men­pi­de-esi­tyk­sien taus­tak­si. Kaik­ki ma­te­riaa­li seu­raa mu­ka­na työ­ryh­män lin­jaa­miin jat­ko­töi­hin.

Grundst­röm kä­sit­te­li teks­tis­sään kaik­kia yk­si­ny­rit­tä­jiä, joi­ta on noin 150 000. Tren­di­ryh­män ar­vion pe­rus­teel­la kaik­kia yk­sin­yrit­tä­jiä ei ole pe­rus­tel­tua las­kea it­sen­sä työl­lis­tä­jik­si vaan tar­kas­tel­la en­si­si­jai­ses­ti ryh­mää ”f­ree­lan­ce­rit ja am­ma­tin­har­joit­ta­jat”. Tä­mä jouk­ko on Ti­las­to­kes­kuk­sen lu­ku­jen va­los­sa kas­va­nut kym­me­nes­sä vuo­des­sa noin 20 000:s­ta noin 30 000:een eli 50 pro­sent­tia. Li­säk­si on syy­tä olet­taa esi­mer­kik­si noin 50 000:s­ta free­lan­cer-ve­ro­kor­tis­ta, et­tä to­del­li­nen it­sen­sä työl­lis­tä­jien lu­ku on suu­rem­pi.

Pilvi Torsti trendiryhmän puheenjohtaja

Share:
Reading time: 3 min
Page 1 of 61234...Last »