Suomi elää taantumassa, joka on kansantuotteella mitaten jopa syvempi kuin 1990-luvun lama. Luulisi siis, että puolueet vaalien alla esittävät kilvan ratkaisuja parempaan huomiseen. Sen sijaan vallitsee myös henkinen lama.

Kokoomus toistaa papukaijana valtiovarainministeriön ja elinkeinoelämän leikkauslistoja, koska Suomella ”ei ole varaa” hyvinvoinnin rahoittamiseen. Laitavasemmisto taas tarjoaa patenttilääkettään, vastuutonta elvytystä. Keskustan puheenjohtaja ei uskalla lausua mitään, mikä voisi vaarantaa puolueen gallup-menestystä.

Meistä talouspolitiikka on vietävä uuteen suuntaan, ”neljännelle tielle”, joka perustuu vastuulliseen elvytykseen sekä fiksusti toimivaan valtioon. Toisin kuin 1990-luvulla syntynyt ”kolmas tie”, joka yhdisti markkinaliberalismin ja sosiaalisen vastuun, uusi linja painottaa julkisen vallan aktiivista roolia. Sen on otettava vastuu Suomen suunnasta ja rakennettava päättäväinen ohjelma, jolla saamme investoinnit liikkeelle, elvytämme toivon – ja talouden.

Uskomme, että tältä pohjalta löytyy kestävä ja toimiva kompromissi, Sipilän-Rinteen-talouslinja, seuraavalle hallitukselle.

1. Suomi tarvitsee nyt vastuullista elvytystä

Suomalaisten pitää voida luottaa siihen, että täällä kannattaa jatkossakin yrittää, tehdä työtä ja opiskella. Meidän on tarjottava rohkaisevampi tulevaisuuskuva kuin katteettoman pessimismin siivittämä leikkausten kierre, joka vain pahentaa tilannetta.

Vastuullinen elvytys merkitsee sitä, että alijäämää voi lisätä vain pätevin perustein: kun investoidaan tuotannon ja työllisyyden kestävään kasvuun. Kannattamatonta yritystoimintaa ja kasvun hidasteita ei pidä pönkittää velkarahalla. Vastuutonta elvytystä on luvata tässä tilanteessa merkittäviä parannuksia sosiaalietuuksiin.

Tässä tilanteessa rajut leikkaukset entisestään heikentäisivät heiveröistä kasvua ja kysyntää, juuri, kun kasvua ja kysyntää kipeimmin kaivataan. Tämä ei ole mielipide, vaan taloustieteilijöiden enemmistön vahvistama fakta.

Koska Suomen viennistä 55 prosenttia menee EU-maihin, kärsimme pahimmin kansainvälisestä taantumasta. Eurooppalainen vasemmisto on esittänyt pitkään suurta investointiohjelmaa teihin, raiteisiin, älykkäisiin sähköverkkoihin ja tietoliikenteeseen. EU-komission oikeistojohto on tunnistanut viimein ongelman, mutta Junckerin-Kataisen elvytysrahasto on osoittautumassa turhan vaatimattomaksi, verkkaiseksi ja ennen kaikkea päämäärättömäksi välineeksi Euroopan nousuun.

2. Fiksu valtio käynnistää investoinnit

Suomen on siis toimittava päättäväisesti itse. Emme voi jäädä odottelemaan suhdanteen käännettä. Suomen on luotava taloudellista toimeliaisuutta, koska sitä ei synny itsestään.

Siihen tarvitsemme fiksua valtiota. Sillä on velvoitteensa kansalaisten toimeentulosta ja hyvinvoinnista, mutta myös sellaisesta yritysympäristöstä, joka kannustaa kasvamaan ja menestymään.

Julkisen vallan on mahdollistettava uutta kasvua, mutta jätettävä toteutus pitkälti yksityisten yritysten varaan. Hallituksen on luotava investointiohjelma homekoulujen saneeraamiseksi, tieverkon korjaamiseksi ja pääkaupunkiseudun raideyhteyksien tehostamiseksi. Hankkeisiin voi houkutella yksityistä pääomaa ympäri maailmaa ja kilpailuttaa projektit avoimilla markkinoilla.

Tänään on tehtävä investoinnit, jotka kannattelevat yhteiskuntaa 10-20 vuoden päästä. Fiksu valtio uudistaa tuotannon, energiaketjun, liikenteen, asumisen ja jätehuollon rakenteet ilmastoystävälliseen suuntaan – ja samalla luo edellytyksiä uusiutuvan tuotannon innovaatioille. Ympäristöteknologia-alan yhtiöille ovat elintärkeitä kotimaasta saatavat referenssit, näytöt osaamisesta, kun yritetään ponnistaa vientimenestykseen.

Fiksu valtio investoi myös henkiseen infrastruktuuriin eli koulutukseen, tieteeseen, taiteeseen ja kulttuuriin, eikä ainakaan sorru typistämään uuden ajattelun luomisessa keskeisiä yhteiskunnan toimijoita.

3. Nuoret ja vanhat töihin

Työn on oltava kaiken keskiössä. Yhteiskuntamme vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Vaikka biologialle emme mahda mitään, voimme tehdä paljonkin sen eteen, että kansakunnan ikääntyminen ei ole rasite, vaan resurssi jota pitää hyödyntää.

Työllisyysasteen on oltava nykyistä korkeampi, ja ikäihmiset on houkuteltava pysymään työelämässä. Työnantajat ovat avainasemassa, sillä liian moni yli viisikymppinen kokee ikäsyrjintää. Jokainen syrjäytetty on inhimillinen tragedia ja yhteiskunnallinen tappio.

Naisten työmarkkina-asemaa on kohennettava. Edellinen hallitus ei kyennyt kotihoidon tuen jakamiseen tasan molemmille vanhemmille, uuden on siihen pystyttävä. Muuten palkkatasa-arvo ei etene.

Ennen kaikkea nuoret on pidettävä osallisina omaan tulevaisuuteensa. Nuorisotakuuta on jatkettava ja laajennettava, jotta vaikeasta taloustilanteesta huolimatta jokainen löytäisi paikan työssä, harjoittelussa tai opinnoissa.

4. Kysyntää on lisättävä

Työn verotusta ei pidä kiristää, vaan huojentaa pienituloisten ja ennen kaikkea keskiluokan verotusta aina kun mahdollista. Vastaavasti kiinteistöjen verotusta voidaan nostaa ja kymmeniä nykytilanteessa kyseenalaisia verovähennyksiä poistaa.

Meidän on saatava aikaan sykäys kotimaisten palveluiden kysyntään ja siten työllistämiseen. Innostetaan perheet laskettelulomille ja perjantaisin pitseriaan.

5. Elvytys on rakenneuudistusten ehto

Tuotannon ja työn rakenneuudistukset ovat välttämättömiä. Niihin ei voi pakottaa katteettomalla pessimismillä. Suomalaiset ovat osoittaneet – muun muassa eläkeratkaisulla – että keskinäisellä kunnioituksella, neuvottelemalla ja osallisuudella saadaan aikaan muutoksia, joihin kaikki yhteistuumin sitoutuvat.

Varmin keino estää pitkän aikavälin rakennemuutokset on ajaa niitä lyhytnäköisillä leikkausvaatimuksilla. Aidot uudistukset edellyttävät investointeja, muutostukea, joka tekee muutoksesta turvallisemman kuin paikalleen jäämisen.

Elvytyksen ja rakenneuudistusten vastakkainasettelu on tyhmää propagandaa. Rakennemuutos edellyttää elvytystä. Vain elvytys, joka johtaa rakennemuutokseen, on perusteltua.

Parempi tulevaisuus ei tule toivomalla, mutta vielä vähemmän toivonsa menettämällä.

Timo Harakka ja Pilvi Torsti

Share:
Reading time: 3 min

Helsinki julkisti keskiviikkona kaupungin uusimman panoksen nuorten työllisyyden parantamiseen, 9. luokkalaisille nuorille tarkoitetun kesäsetelin. Kaupunki satsaa 340 000 euroa kaksivuotiseen hankkeeseen, jonka avulla noin 2300 ysiluokkalaista pääsee kahdeksi viikoksi kesällä töihin. Tarkoituksena on, että nimenomaan yritykset palkkaavat nuoria, ja tuki on yhdelle nuorelle 300 euroa.

”Kesätyöseteli on todella hieno asia. Se on yksi monista hyvistä toimenpiteistä, joilla Helsingin kaupunki on viime vuosina lähtenyt tukemaan nuoria ja heidän työllisyyttään”, sanoo Helsingin kaupunginhallituksen jäsen, valtiosihteeri Pilvi Torsti (sd).

Ensimmäinen kesätyöpaikka on avain toiseen työpaikkaan ja portti työelämän pelisääntöihin, velvollisuuksiin ja oikeuksiin, kuten julkistamistilaisuudessa puhunut työministeri Lauri Ihalainen totesi. Gloriassa järjestetyn tilaisuuden kattoteemana oli nuorisotakuun toteuttaminen Helsingissä.

Itse nuorisotakuu tuli voimaan tammikuussa 2013. Sen perusidea on taata alle 25-vuotiaille nuorille tai alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille nuorille työpaikka, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä ilmoittautumisesta työttömäksi TE-toimistoon.

Pilvi Torsti on ollut mukana nuorisotakuun valmistelussa työskennellessään työ- ja elinkeinoministeriössä. Aihe on hänelle edelleen ensiarvoisen tärkeä.

Toisin kuin toivottiin, nuorisotyöttömyys on noussut kahden vuoden aikana. ”Taloudellinen tilanne on ollut vaikea. Mutta mikä olisi tilanne ilman nuorisotakuuta? Luultavasti paljon pahempi”, Torsti arvioi.

”Tutkimusten mukaan nuoren tulisi saada työtä muutaman kuukauden kuluessa, muuten tilanteella voi olla kauaskantoisia seurauksia koko loppuelämään. Nuoret ovat uusia kansalaisia, jotka julkisen vallan tulee toivottaa tervetulleeksi.”

Torstin mukaan nuorten tilannetta on aina tarkasteltava monesta näkökulmasta. Helsingissä siinä ollaan hyvällä tiellä. ”Kyse ei ole vain työnsaannin vaikeudesta, vaan vaikkapa terveysongelmista tai pikavippiveloista.”

Tilaisuudessa moni puhuja totesi, että jalkautuva työ on olennaista. Se tarkoittaa paitsi että tarvittaessa mennään nuorten pariin ja luodaan matalan kynnyksen palveluja, joissa iso osa avusta on saman katon alla, mutta myös, että työn etsijät menevät konkreettisesti yrityksiin etsimään työpaikkoja.

Torsti kannustaakin yrityksiä palkkaamaan nuoria, vaikka taloustilanne on edelleen huono. ”Monet pienet ja keskisuuret yritykset eivät edelleenkään tiedä tuista, joita nuorisotakuun piiriin kuuluva voi saada. Siksi näihin talkoisiin tarvittaisiin myös tiedotusvälineitä.”

nuorisotakuu2Nuorisotakuun toteuttaminen Helsingissä -tilaisuuden juonsivat Benjamin Shemeikka ja Tiia Louhevaara helsinkiläisnuorten Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän ydinryhmästä.

Share:
Reading time: 1 min

(Kolumni Demokraatissa 10.1.2013)

Suomi on ensimmäinen maa Euroopan unionissa, joka on laajalla ohjelmalla konkretisoinut huolen nuorisotyöttömyydestä ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisystä. Erityistä Suomen kattavan nuorten yhteiskuntatakuun mallissa on se, että mukana on sekä peruskoulun päättäviä nuoria koskeva koulutustakuu että työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuvia nuoria koskeva työllisyystakuu. Koulutustakuu lupaa jatkopaikan kaikille peruskoulun päättäville ja työllisyystakuu työ- harjoittelu- kuntoutus- tai työpajapaikan kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta.

Voiko 2013 voimaan tullut nuorisotakuu onnistua? Tätä monet ovat pitkin matkaa kyselleet ja epäilleet, josko lupaus on liian optimistinen.

Tavallaan se onkin. Sataprosenttiseksi takuu ei varmasti yllä. Mutta se ei ole idean ydin, vaan se, että julkinen valta uskaltaa tehdä vahvan sitoumuksen ja luvata tuleville aikuistuville sukupolville, että kaikki tehdään, jotta he löytävät paikkansa yhteiskunnassa. Uskon vakaasti, että rohkealla lupauksella päästään paljon lähemmäs sadan prosentin onnistumista kuin ilman tällaista sitoumusta päästäisiin.

Nuorten yhteiskuntatakuun viesti on, että oleskelun sijaan uskomme osallistumisyhteiskuntaan, jossa kansalaisella on samanaikaisesti oikeuksia, velvollisuuksia ja jaettua vastuuta itsestään ja muista.

Mikä ratkaisee nuorten yhteiskuntatakuun onnistumisen?

Share:
Reading time: 2 min
Page 1 of 14123410...Last »