(Julkaistu Helsingin Sanomain mielipidesivuilla 5.2.2010)

Viime päivinä on korostettu, kuinka koko maan talous on kovilla. Suurta kasvua ei ole näköpiirissä. Helsingissä tässä niukkuuden ilmapiirissä korostuu entisestään helsinkiläisen elämäntavan ja arvojen puolustaminen lyhytnäköisiä säästötoimenpiteitä vastaan. Tämän osoitti jo kaupunginjohtaja Jussi Pajusen hätäistä leikkauslistaa vastaan noussut kansalaisreaktio.

Helsinkiläisyys eroaa perustavalla tavalla espoolaisuudesta tai nurmijärveläisyydestä. Helsinkiläisyyteen kuuluu, että lähiöissä on luonnetta ja että palvelut ovat lähellä. Helsinkiläisyyttä on toimiva julkinen liikenne. Helsinkiläinen lapsiperhe voi elää ilman autoa. Helsinkiläisyyden ytimessä alakulttuurit kukoistavat, ja taide kuuluu kaikille.

Ollaan vahvoina, helsinkiläiset! Vaatikaamme myös näinä tiukkoina aikoina helsinkiläisyyden puolesta tehtäviä päätöksiä ja politiikkaa, sillä helsingeistä helsingein on Helsinki (Ilpo Tiihonen).

PILVI TORSTI, TUTKIJATOHTORI, KAUPUNGINHALLITUKSEN VARAJÄSEN (SD),  HELSINKI

ti 16.2. 18-20. Miksi-ilta. Paasitorni (HTY:n talo), Paasivuorenkatu 5 A (aulassa tarkemmat tilaohjeet). Sdp:n poliittisen osaston päällikkö Esa Suominen ja Hgin kaupunginhallituksen varajäsen Pilvi Torsti alustavat. Lapsiparkki.

 ti 13.4. Miksi-ilta. Paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Miksi-iltojen tavoitteena on luoda kanava ja edellytykset vaikuttaa sosialidemokraattiseen politiikkaan Suomessa ja Helsingissä. Illat ovat avoimia kaikille sosialidemokraattiseen politiikkaan vaikuttamisesta kiinnostuneille. Iltojen ”virallisen” osan kesto on rajattu 1–2 tuntiin ja vapaamuotoisempi keskustelu voi jatkua varsinaisen tapaamisen jälkeen. Tapaamiset pyritään järjestämään paikkoihin, joihin pääsee niin rollaattorilla kuin lastenrattailla.

Miksi-illoissa käydään lyhyesti läpi kansallinen ja kunnallispoliittinen tilannekatsaus (pj. ja sihteeri). Tavoitteena on taustoittaa ajankohtaista tilannetta (”miksi-mitä-mistä oikeasti on kysymys”) ja pohtia, mitä seuraavaksi on tulossa ja miten ajankohtaisiin tai esille nouseviin asioihin voidaan osastona tai jäseninä vaikuttaa. Tavoitteena on tiedonvälitys kaikille kiinnostuneille ja palautteen ja evästyksen saaminen sekä aloitteiden tekeminen silloin kun niille nähdään tarvetta ja perusteita.

Keskiviikkona 13.1. 17-19 Järjestäytymistapaamisessa Kiasmassa olleille suuri KIITOS. Lisää Helsingin sd-killan toiminta-ajatuksessa voit lukea täällä.

Sttk:n joulukalenteri luukkuni aukeaa täällä. Joulurauhaa ja kaikella tapaa tähdellistä alkavaa vuonna 2010 kaikille.

Kävin joulukuun kunniaksi läpi kasan syksyn mittaan ilmestyneitä tieteellisiä ja yleisaikakauslehtiä. Muutamia hajapoimintoja muistiinpanoistani:

Talouden ja politiikan välinen suhde on syksyn kestoaihe. Kaikuja viime viikon radiokeskustelustamme Markku Heikkisen vieraana saattoi lukea niin Olli Rehn (Kanava9/2009) kuin Erkki Liikasen (Kanava 7/2009) jutuista. Yhteinen punainen lanka kaikessa on, että meillä on haasteena globaali talous ja kansallinen politiikka ja pitkästä aika määritellään valtion ja markkinoiden suhdetta uudelleen. Aikaa voisi nimittään post-regcherismin ajaksi. Newsweekin päätoimittaja Fareed Zakarian tiivistää monien käsittelemän aiheen: (lisää…)

1.12.2009 klo 09:05 Markku Heikkinen kysyy ohjelmassaan onko kapitalismille vaihtoehtoa? Keskustelemassa ovat Voima-lehden päätoimittaja Kimmo Jylhämö, vapaasana.netin päätoimittaja Sampo Syreeni ja tutkijatohtori Pilvi Torsti. Kuuntele ohjelma tästä.

(Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 2.11.2009)

Eduskunta saa marraskuussa käsiteltäväkseen esityksen uudeksi akatemialaiksi. Lain perusteluita ihmeteltiin Helsingin Sanomien pääkirjoituksessakin (15. 10.), mutta valitettavasti eduskunnan sivistysvaliokunnan enemmistö äänesti 16. 10. lakiesityksen puolesta.

Eduskunnalla on kuitenkin mahdollisuus tehdä järkevä ratkaisu ja olla hyväksymättä lakia nykymuodossaan.

Suomen Akatemia ja sen tutkijan virat ovat toimiva osa suomalaista tiedemaailmaa. Uuden lain mukaan Akatemian itsenäiset tutkijan virat siirtyisivät yliopistojen hallinnoitaviksi.

Asiakirjoihin perehtymisen jälkeen jää vaikutelma, että opetusministeriössä on ensin jostain syystä päätetty lakkauttaa Akatemian tutkijan virat ja vasta sitten alettu etsiä perusteluja niiden lakkauttamiselle ja uuden lain säätämiselle.

Eduskunnan on syytä kysyä esimerkiksi, onko lakiehdotusta arvioitu tiedepoliittisesta näkökulmasta. Tätä voi pitää hyvän hallinnon ja johdonmukaisen lainsäädännön edellytyksenä, sillä Akatemian tutkijan virkojen lakkauttaminen on merkittävä tiedepoliittinen linjaus.

Eduskunnan tehtävien kannalta olennainen kysymys on, miksi säätää uusi merkittäviä muutoksia sisältävä laki, kun vanhaa järjestelmää pidetään toimivana.

Kysymys on lainsäädännön periaatteista. Onko uudelle laille riittävän painavia perusteluita? Entä ovatko ne johdonmukaisia?

PILVI TORSTI,  tutkijatohtori,Helsingin yliopisto