Sosiaalidemokraattisessa koulutuspolitiikassa lukio on osa toisen asteen kokonaisuutta ja koulutusajattelua, jossa lapsille ja nuorille pitää mahdollistaa koulutus, jolla voi pärjätä yhteiskunnassa, työllistyä ja saada valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Tarvitsemme eheän universaalin koulupolun lähipäiväkodista lähikouluun ja sitten lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen. Laaja-alainen sivistys ja koulutuksen tasa-arvo ovat keskeisiä koulutuspolitiikan tavoitteita.

Nyt käsittelyssä olevan lukiolain valiokuntakäsittelyn jälkeen olennaisina kysymyksinä haluamme painottaa neljää asiaa: lukion yleissivistävää luonnetta, lukion yhteisöllisyyden tärkeyttä yksilöllisyyttä ehkä liiaksi painottavan lakiesityksen arjen toimeenpanossa, toisen asteen kokonaisvaltaista kehittämistä jatkossa tavoitteena toisen asteen tutkinto kaikille sekä työrauhaa ja ennakoitavuutta opettajille ja oppilaille.

Lopuksi muutama kriittinen huomio meille päättäjille koulutuksen uudistamisesta ja sille esitetyistä perusteluista.

**
Arvoisa puhemies,

Aloitan yleissivistyksestä.

Muuttuvassa maailmassa ajattelun taidot eivät vanhene. Tämä oli painokas viesti valiokunnan avoimessa kuulemisessa.

Koska ajattelun taidot eivät vanhene, lukion yleissivistävä lähtökohta on lukion ytimessä ja erittäin ajankohtainen. Kuten professorit Sari Kivistö ja Sami Pihlstöm tuoreessa kirjassaan Sivistyksen puolustus toteavat, elämme sivistysvastaisessa ilmapiirissä, jossa ääri-ilmöt rehottavat ja populismin vyöry kapeuttaa ajattelua. Kivistö ja Pihström muistuttavat, että ”populismin nousuun ja siihen nivoutuvaan asiantuntijuuden ja koulutuksen vähättelyyn ei ole muuta lääkettä kuin sivistysprojektin jatkuva vaaliminen ja edistäminen”.

Aivan olennainen osa tätä sivistysprojektia on yleissivistävä lukio, jossa kaikki opiskelevat laaja-alaisesti ja riittävästi kaikkia aineita. Sivistyksellä on itseisarvo, eikä lukiota saa kehittää yksipuolisesti vain elinkeinoelämän lyhyen kantaman taloudellisia tarpeita ajatellen.

Yleissivistävä lähtökohta on myös oikea tapa vastata 2020-luvun työelämän tarpeisiin. Varmuudella tiedämme vain sen, että emme tiedä tulevaisuudesta. Ja juuri se on tärkeä tieto. Paras tapa valmentautua tuntemattomaan on turvata nuorten tietämyksen ja osaamisen laaja-alaisuus ja opettajille työrauha huomioida erilaisia oppijoita.

Laaja sivistys on myös parasta vastalääkettä verkkopopulismiin, trollaukseen, valeuutisiin ja muihin yhteiskuntarauhaa uhkaaviin ilmiöihin. Nuoret seuraavat yhä vähemmän esimerkiksi Yleisradion uutisia tai perinteisten sanomalehtien journalismia. Sen sijaan he ottavat yhä enemmän tiedon maailmasta tubettajilta ja some-kanavilta. Koulun antaman sivistyspohjan merkitys ja tärkeys korostuu siksi entisestään.

Muuttuvassa maailmassa ajattelun taidot eivät vanhene.

Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys painottaa yleissivistystä ja säilyttää nykyisen tuntijaon. Hyvä niin. Laissa korostetun ilmiöpohjaisen oppimisen käytännön toteutuksessa luotan opettajien kykyyn arvioida, millaisten sisältöjen osalta perusteltuja kokonaisuuksia syntyy ja millaisissa asioissa on syytä ymmärtää tieteellisestä tutkimuksesta ponnistavien alojen erityisyys.

**
Sitten toisesta asteesta kokonaisuutena.

Kun tämä eduskunta nyt on käsitellyt ensin ammatillisen koulutuksen reformin ja nyt lukiolain erikseen, on tärkeää varmistaa, että kokonaisnäkemys toisen asteen kehittämisestä säilyy koulutuspoliittisessa kokonaisuudessa. Esitimme aiheesta valiokunnassa muotoilua osaksi mietintöä. Täytyy sanoa, että olimme yllättyneitä siitä, että hallituspuolueet eivät voineet kirjata tällaista perusasiaa mietintöömme. Siis sitä, että on toinen aste muodostuu ammatillisesta koulutuksesta ja lukiokoulutuksesta ja että toisen asteen kehittämisestä kokonaisuutena ja koordinoidusti erillisten lakiuudistusten jälkeen täytyy huolehtia. Esitämme samansisältöisen lausuman täällä salissa osana vastalausetta. Toivon, että hallituspuolueiden koulutusihmiset lukevat sen tarkoin ja miettivät, millä perustella voivat sitä vastustaa. (Uskon, että jatkossa on myös puututtava ammatillisen koulutuksen yleissivistävien opintojen määrään ja siinä yhteistyö lukion kanssa voisi olla hedelmällistä. Ei olisi haitaksi, jos nuoret pohtisivat historiaan ja yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä yhdessä maailmankuvan muodostumisen kannalta herkimpinä kehitysvuosina.)

Arvoisa puhemies,

toisen asteen kokonaisuuden korostaminen on tärkeää, koska laajana yhteiskunnallisena tavoitteena on tunnistettava tarve varmistaa nykyistä paremmin, että nuoret suorittavat toisen asteen tutkinnon. Professori Roope Uusitalon johtaman talouspolitiikan arviointineuvoston raportti alkuvuodesta nosti toisen asteen suorittamisen keskeisimmäksi koulutuspoliittiseksi kysymykseksi, joka meidän tulisi ratkaista. Keinona suositeltiin oppivelvollisuuden laajentamista toiselle asteelle. Olemme Sdp:ssä tätä tavoitetta ajaneet vuosia ja pidämme arvokkaana tukea, jota myös keskusta asialle osoitti viikonlopun puoluekokouksessa. Toivon, että vankka tutkimusperusta vakuuttaa vielä myös kokoomuksen.
**
Arvoisa puhemies,

lukiolakiesitystä lukiessa yksi häiritsevä piirre on se erittäin vahva yksilölähtöisyys. Ja tämä ajassa, jolloin jatkuvasti korostamme yhteisön roolia oppimiselle, motivaatiolle ja hyvinvoinnille. Vanha viisaus tulee mieleen, jos haluat mennä nopeasti mene yksin, jos haluat päästä pitkälle, mene yhdessä.

Siksi haluan nostaa esiin valiokunnan mietinnön alkuun lisätyn painotuksen, jonka valiokunta ilokseni yksimielisesti hyväksyi. “Valiokunta kiinnittää huomiota lukion yhteisölliseen ulottuvuuteen, johon on myös uuden lain puitteissa syytä kiinnittää huomiota. Valiokunta viittaa nuorisobarometrin tuloksiin, joissa merkittävänä tekijänä motivaation ja kouluviihtyvyyden kannalta todetaan kouluyhteisö.”

Samoin laissa on arvokasta pykälät liittyen kiusaamiseen.

Toisen asteen kokonaiskuvan, yhteisöllisyyden ja yleissivistyksen lisäksi puutun vielä työrauhan varmistamiseen lukioiden opettajille ja oppilaille. OAJ toi meille huolestuttavan tiedon juuri ennen tämän lain käsittelyn alkua: lukio-opettajat kertovat lisänneensä työhön käyttämäänsä aikaa kaikessa muussa paitsi opetuksessa seitsemän vuoden ajan.

Opettajien työmäärän taustalla on se, että uudet opsit tulivat voimaan 2016 ja materiaaleja valmistellaan koko ajan. Lisäksi tuntijakokokeilu alkoi viime vuonna, sähköiset ylioppilaskirjoitukset saadaan kaikissa aineissa voimaan vasta ensi vuonna.

Lakiesitys lähtee siitä, että nyt pitäisi aloittaa opsien valmistelu niin, että ne tulisivat voimaan 2021, vain viisi vuotta edellisen ops-uudistuksen jälkeen. Valiokunnassa pohdimme, onko tuo aikataulu järkevä. Päädyimme puoltamaan sitä sillä perusteella, että kyse ei ole mittavista muutoksista, koska tuntijako ei muutu. OPS-valmistely tulee toteuttaa niin, että lukio ei tunnu opettajista ja oppilaista uudistushumpalta vaan ennakoitavalta koulutukselta. Jatkossa opettajille ja oppilaille pitää taata työrauha ja aiempien muutoksien vaikutukset arvioida ennen kuin uusia tehdään.

Toinen asia, jota pohdimme valiokunnassa liittyi yo-kirjoituksien rajattomaan uusimisoikeuteen. Päädyimme lopulta puoltamaan sitä, mutta esitimme lausuman siitä, että asiaa seurataan ja tarvittaessa oikeutta jatkossa voidaan rajata, jos siihen tulee perusteita.

Arvoisa puhemies,

työrauhaan ja uudistuksien perusteltuun liittyy kriittinen loppuhuomioni koulutuksen “uudistamisesta” ja “kehittämisestä”.

Koulutuksen uudistaminen on poliittisille päättäjille usein hyvin innostava tavoite. Ja tottakai järjestelmän tulee seurata aikaa ja sen vaatimuksia.

Monet tutkijat ovat kuitenkin esittäneet varsin kriittisiä huomioita ns. uudistuksien perusteluista. Niinpä jatkossa eduskunnan on syytä olla tässä tarkkana: ovatko tänne tuodut uudistusesitykset tutkimusperusteisia? Ja ovatko uudistuksissa esitetyt keinot tutkimuksen koettelemia?

Lukiolain osalta uudistukset ovat monelta osin sellaisten asioiden lakitasolle nostamista, joita lukioissa jo tehdään.

*
Arvoisa puhemies,

teemme toisessa käsittelyssä vastalauseen mukaiset muutosesitykset kahteen pykälään liittyen viittaus ammatilliseen koulutukseen. Lausumissa nostamme ET-opetuksen avaamisen kaikille valittavaksi katsomusaineeksi, lukiodiplomit, opinto-ohjauksen ja toisen asteen kokonaiskehittämisen.

(Puhuttaessa muutokset mahdollisia.)

Share: