Arvoisa puhemies,

tänä vuonna peruskoulun aloittava heittelee penkkarikarkkeja tai saa ammatillisen tutkinnon noin vuonna 2030. Tänä vuonna syntyvät haaveilevat korkeakoulututkinnosta joskus 2040-luvulla.

Periaatteellinen päätös tasa-arvoisesta peruskoulusta tehtiin 55 vuotta sitten. Ensimmäinen peruskoulusukupolvi sai päättötodistuksen yli 20 vuotta tuon päätöksen jälkeen 1980-luvun puolivälissä.

Koulutuspolitiikka on siis aina sukupolvipolitiikkaa. Tämän päivän tekojen ja päätöksien vaikutukset kaikuvat vuosikymmenien päässä ja vaikuttavat lapsiin, jotka eivät ole välttämättä vielä edes syntyneet.
Päätökset, joita teemme tai jätämme tekemättä koulutuksen tasa-arvosta tänään vaikuttavat suoraan 2050-luvun Suomeen.

Sdp on vakuuttunut siitä, että koulutus on meidän kohtalonkysymyksemme. Suomen menestys ja globaali asema rakentuvat tasa-arvoisen koulutuksen, tutkimuksen, sivistyksen ja osaamisen varaan.

Arvoisa puhemies,

Välikysymys tehdään, kun arvioidaan, että maata viedään väärään suuntaan, että hallituksen tai yksittäisen ministerin päätökset ovat vääriä.

Tänään keskityn arvioimaan hallituksen ja opetusministerin linjauksia tutkija-arvion valossa. Professori Roope Uusitalon johtama Talouspolitiikan arviointineuvosto keskittyi tammikuussa julkaistussa raportissaan erityisesti koulutukseen.
Neuvosto nostaa ykkösasiaksi sen, että kaikki suorittaisivat ainakin toisen asteen koulutuksen. Tutkijat korostavat hälyttävää lukua viime vuodelta: 16% 25-vuotiaista nuorista on pelkän peruskoulun varassa ja peräti 40% heistä ei osallistu koulutukseen eikä työhön. Pelkkä peruskoulu jättää nuoret liian usein ulkopuolelle kaikesta.

Meidän tulee muuttaa tämä suunta. Tarvitsemme uudistuspäätöksiä.
Suomalaisen yhteiskunnan menestystarina on aiemminkin vaatinut rohkeutta myös silloin, kun uudistuksia on ensin vastustettu. Jälkeen päin näitä uudistuksia harvemmin on kritisoitu.
Nyt tärkeä uudistus on aidosti maksuton toisen asteen koulutus kaikille. Käytännössä tämä tarkoittaa oppivelvollisuuden ulottamista 18 ikävuoteen.
Talouspolitiikan arviointineuvosto päätyi suosittelemaan, että hallitus vakavasti harkitsisi oppivelvollisuuden pidentämistä. Siis vakavasti harkitsisi.

Sdp on oman harkintansa tehnyt: ajoimme oppivelvollisuuden laajentamista jo viisi vuotta sitten. Jatkamme kunnes olemme varmistaneet sen, että jokaisen alle 18-vuotiaan oikeus on paikka koulutuksessa – joka voi hyvin tarkoittaa esimerkiksi tutkintoon johtavaa oppisopimuskoulutusta työpaikalla.
Jo viime syksynä keskusta ilmoitti tarkistaneensa kantaansa asiaan. Viimeksi eilen vihreät ilmoittivat tukevansa oppivelvollisuuden laajentamista.

Nyt siis näyttää, että viimeinen lukko tälle tutkijoiden tukemalle 2000-luvun koulutusuudistukselle on kokoomus ja istuva opetusministeri.

Varhaiskasvatuksen osalta arviointiraportti korostaa kaikkien lasten osallistumista, joka ei ole meillä lähelläkään eurooppalaista tasoa. Kaikkien pienituloisimpien ja haavoittuvassa asemassa olevien perheiden lasten kannalta kokopäiväinen varhaiskasvatusoikeus olisikin tasa-arvoteko.

Asiasta muistutti viime viikolla myös lapsiasiainvaltuutettu: Suomi on nyt satunnainen: tämän päivän lapsen elämään vaikuttaa paljon se, mihin perheeseen ja mihin kuntaan hän syntyy. Näin ei voi olla. Koko Suomen on oltava yhtä hyvä jokaiselle lapselle.
Ammatillisen koulutuksen reformin osalta arviointineuvosto pitää riskinä, että kaikki nuoret eivät saa riittäviä valmiuksia tulevaisuuden jatkuvaan oppimiseen.

Arvoisa puhemies,

Viedäksemme Suomen 2050-luvulle peräänkuulutamme siis isoja uudistuksia, kuten oppivelvollisuuden laajentamista ja tasa-arvotekoja kuten kaikkien lasten täysimääräistä oikeutta varhaiskasvatukseen ja lähipäiväkotiin.

Lisäksi haluamme nostaa keskusteluun sen, mikä eniten herättää epäluottamusta hallituksen ja ministerin toiminnassa.
Se on kokonaiskuvan puute koulutuksen ja sivistyksen merkityksestä Suomelle.

Leikkaukset on tässä salissa käyty moneen kertaan läpi. Tämän hallituksen suhtautumista koulutukseen kuvaa, että hallitusohjelman liiteaineistossa pohditaan, että 20% nykyistä vähemmän suorittaisi maisterintutkinnon. Siis 20% vähemmän.
Ja tämä, kun juurikin tiedämme, että olemme jäämässä hälyttävästi jälkeen verrokkimaista nimenomaan väestön koulutuksen tasossa! Hallitus oli valmis laskemaan suomalaisten koulutustasoa. Me SDP:ssä haluamme, että sitä nostetaan.

Arvoisa puhemies,

Koulutus on Suomen kohtalonkysymys. Tutkijoiden arviot ovat selviä ja suositukset johdonmukaisia. 2030-luvun abit ja 2050-luvun Suomi vaativat meiltä nyt aitoa koulutuslupausta – ja että se myös pidetään.

Vai onko hallitus edelleen sitoutunut tähän hallitusohjelman sopeutustoimien listaukseen? Vieläkö tavoitteena on leikata maisterikoulutuksen määriä? Arvoisa ministeri jätän tämän listan teille katsottavaksi ja kysyn, onko tämä edelleen sivistys-agendanne?

Ilman aitoa koulutuslupausta hallitus ja opetusministeri eivät valitettavasti nauti sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän luottamusta.

Kiitos ja hyvää koulutus-keskiviikkoa tälle salille ja koko Helsingin yliopiston henkilöstölle, me olemme yliopisto.

Share: