Tällä viikolla julkaistun talouspolitiikan arviointineuvoston viesti oli selvä: koulutuspolitiikassa tarttis tehdä jotain! Koulutustason nousu on pysähtynyt ja pelkän perusasteen varaan jää aivan liian paljon nuoria.

SDP:n kansanedustaja, dosentti Pilvi Torsti sanoo viestin olevan vakava, koska Suomen menestys ja globaali toiminta rakentuu koulutuksen, tutkimuksen, osaamisen ja uusien innovaatioiden varaan.

– Oppivelvollisuuden pidentäminen on syytä toteuttaa heti. Koko koulutuspolitiikan linjan pitää muuttua. Pinnallisen uudistuspuheen sijaan kaipaamme isoja uudistuksia, jotka vaikuttavat vuosien ja vuosikymmenien päähän, toteaa Torsti.

Ensin oppivelvollisuus, sitten 12-vuotinen peruskoulutus

Koulutustason nousu on Suomessa pysähtynyt ja yhä useampi nuori jää vaille toisen asteen tutkintoa. Samaan aikaan globalisaatio ja teknologinen kehitys muuttavat työn luonnetta ja korostavat osaamisen merkitystä ja kykyä vaihtaa alaa työelämässä.

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa koulutuspolitiikan yhdeksi selkeäksi prioriteetiksi esitetään, että koko ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon

-Toisen asteen suorittamista auttaisi oppivelvollisuus, jonka sisään rakennetaan erilaisia suorittamistapoja erilaisille oppijoille.

-Lähtisin kehittämään 12-vuotista peruskoulutusta, jossa peruskoulu ja toinen aste muodostaisivat kokonaisuuden. Nivelvaiheet ovat nykymallissa se hetki, jolloin nuoret joutuvat liian isojen valintojen eteen. 12-vuotinen koulumalli olisi joustavampi.

Educa-messut mahtava tilaisuus puhua tulevaisuudesta

Torstin mukaan koulutus kiinnostavaa suomalaisia laajasti. Siitä on osoituksena Educa-messujen valtava suosio.

-Viime vuosina koulutuspolitiikkamme on ollut ankeaa. Suomen pitää olla rohkea edelläkävijä koulutuspolitiikassa. Kaikkialla maailmassa etsitään ratkaisuja, kun maailma muuttuu nopeasti digitalisaation myötä. Koulutuksen odotetaan ratkaisevan paljon.

-Seuraavan hallituksen ohjelmaan tarvitaan oppimismiljardi ja kymmenen vuoden tiekartta, joka tavoittelee pitkän aika välin koulutuksellista tasa-arvoa ja korkeantason osaamista muuttuvassa maailmassa. Suomen täytyy palata koulutuksen ja tutkimuksen kärkimaiden joukkoon, kun asiaa mitataan koulutuspolitiikkaan tehtävien panostuksien valossa, Torsti sanoo.

Kansanedustaja Torsti vieraili tällä viikolla entisen Jugoslavian alueella Bosnia ja Hertsegovinassa, missä kaikki koulutusreformit ovat olleet jäissä toistakymmentä vuotta.

-Olemme Suomessa todella upeassa tilanteessa siinä, että saamme tutkittua tietoa koulutuksen tilanteesta ja voimme miettiä uudistuksia tutkija-arvioon nojaten. Tätä tilaisuutta ei saa jättää käyttämättä!

Share:
Reading time: 1 min

Suunnilleen näin haastoivat nuoret CMI:n rauhanvälittäjä Hussein al-Taeen Mostarin kaupungissa Bosnia ja Hertsegovinassa. Hussein oli vieraana United World College –lukiossa, joka 12 vuoden ajan on koonnut yhteen nuoria, joista merkittävä osa tulee sotaa käyviltä tai hiljattain sodan käyneiltä alueilta. Samalla joukossa on nuoria myös esimerkiksi Suomesta ja monista muista maista.

Millaisia asioita Hussein painotti?
-Suomalaisen rauhantyön lähtökohta arkinen ratkaisukeskeisyys. Esimerkkinä Hussein mainitsi ultraäänessä kaksos-uutisen kuulevaa isän, jonka tyypillisin ensimmäinen kommentti Suomessa on: ”täytyy hankkia isompi auto”.
-Ajan kanssa on oltava armollinen. Edistys on usein hidasta, mutta jos aikajana on asetettu oikein, pienilläkin askeleilla on merkitystä ja ihmiset eivät kyynisty.
-Jokaisen sovittelutapaamisen jälkeen mietittävä, minkä päälle seuraavan voi rakentaa.
-Tavoitteena on rakentaa instituutioita. Suomalaiset eivät ryhdy väkivaltaan, koska vääryyden kokemuksen voi purkaa instituutioiden kuten Kelan valitusprosessien kautta.
-Yhteisen pyöreän pöydän ääreen pitää saada kaikki konfliktin osapuolet, koska he omistavat myös konfliktin ratkaisun. Vastuu ratkaisusta ei koskaan ulkopuolisella välittäjällä.

Itselleni oli kyse puoli vuotta sitten syttyneen haaveen toteutumisesta. Martti Ahtisaari auttoi aikanaan UWC Mostarin alkuvaiheen perustamistyötämme ratkaisevasti, kun Suomen kulttuurirahaston taloudellista tukea haettiin ja saatiin. Ilman tuota tukea koulua ja sen kouluttamia liki 1000 nuorta 1000 bosnialaista opettajaa ei olisi.

Nyt saimme esitellä nuorille irakilaissyntyisen pakolaisen, joka on rakentanut oman tiensä arvostetuksi suomalaiseksi rauhanneuvottelijaksi. Oli myös koskettavaa katsoa, miten niin irakilaiset kuin suomalaiset opiskelijat kokivat Husseinin olevan ”heidän”.

Kuvissa kolmen päivän satoa matkasta Mostariin ja Sarajevoon. Molemmat kaupungit olivat brutaalin sodan näyttämö 1992-1995. Kuvista yksi on erityisen iloinen: Sarajevon sodan aikana palanut kirjasto on vihdoin peruskorjattu! Mutta rauha on edelleen hauras. EU:lla on paljon mahdollisuuksia, jotka vielä ja edelleen käyttämättä.

 

 

Share:
Reading time: 1 min

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on tänään Helsingin Sanomissa esittänyt, että ensi elokuusta eteenpäin suomalaista korkeakoulutusta viedään maailmalla eteenpäin Team Finland –verkostoon nimettävien lähettiläiden avulla.

Olen aiemmin kirjoittanut aiheesta ja peräänkuuluttanut Suomea ottamaan vahvemmin globaalin koulutusvaikuttajan paikan, joka meille on jatkuvasti tarjolla. Samalla olen korostanut kaksoishaastetta: jotta voimme uskottavasti vaikuttaa maailmalla, omat asiat on oltava kunnossa.

Koulutusta tulee kehittää kunnianhimoisesti pedagogiikka edellä ja uskoen suomalaiseen kasvatusfilosofiaan, johon olemme vuosikymmeniä nojanneet ja josta meillä on toistuvaa tutkimusnäyttöä. Edelleen alalle hakeutuu sitoutuneita kunnianhimoisia ihmisiä.

Samalla viime vuosien leikkausten rapauttava vaikutus on kiireellisesti korjattava. Esimerkiksi koulutuksen tasa-arvo tarvitsee uusia tekoja etenkin kaupungeissa ja syrjäseuduilla ja ammatilliseen koulutukseen tarvitaan kunnon arvio opetuksen riittävyydestä. Tiede- ja korkeakoulutus kaipaavat vankan ja vakaan kehitysnäkymän Suomessa ja EU-tasolla, jotta Suomi näyttäytyy kiinnostavana maana opiskella ja tutkia.

*****

Parikymmentä vuoden kokemuksella kansainvälisestä toiminnasta koulutuksen saralla olen toistamiseen yllättynyt, kuinka Suomi todella tunnetaan koulutusmaana ja tarinamme on innostava. Sodan runteleman köyhän maan päätös satsata tasa-arvoiseen koulutukseen ja sen yhteys talouskasvuun on tarina, joka puhuttelee. Pisalla on roolinsa, mutta se ei ole koko tarina.

Siksi kaikki, mitä Suomena koulussa ja koulutuksessa teemme, uutisoidaan maailmalla. Siksi meidän on jatkuvasti mahdollista vaikuttaa siihen, millaisiin arvoihin maailman koulutus tukeutuu. Voidaan mennä yhä enemmän siihen, suuntaan, jossa kaikkea mitataan ja lapset stressaantuvat yhä nuorempina. Tai sitten voidaan korostaa lapsilähtöistä oppimista, sosiaalisten ja akateemisten taitojen tasavertaista vahvistamista – asioita, joissa Suomella on tutkimukseen pohjautuva näyttö onnistumisesta.

Suomen pitää olla rohkea myös suhteessa kansainvälisesti käytettyihin mittareihin ja myös haastaa niitä. Esimerkiksi OECD mittaa monia asioita, joita Suomessa ei ole koskaan pidetty oppimisen ja kansalaiseksi kasvamisen näkökulmasta kovin keskeisinä. Toisaalta ei mitata asioita, joita pidämme tärkeinä. Pitää siis vaikuttaa myös mittareihin!

Kuten jo aiemmin olen kirjoittanut kiinnostusta koulutuksen kehittämiseen maailmalla siivittää työn murros ja digitalisaation vaikutus. Vaikka tulevaisuuden työhön liittyvät analyysit ovat keskenään ristiriitaisia – kukaan oikeasti tiedä, millainen maailma on kymmenen tai 50 vuoden kuluttua – analyysejä yhdistää koulutuksen ja osaamisen korostaminen. Kukaan ei maalaa kuvia menestyksestä ilman osaamista. Ei yksilölle eikä ihmiskunnalle. Siksi laaja ja kunnianhimoinen yhtä aikaa lokaali ja globaali koulutuksen ja oppimisen kehitysnäkemys on juuri nyt ajankohtainen. Kaikki ainekset, mitä Suomella on tarjota varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen kiinnostavat maailmalla

Helppoja keinoja heti käytettäväksi!

Olen koonnut asioita, joita Finnish education –vaikuttavuuden lisäämiseksi kannattaa viipymättä tehdä.

Meidän kannattaa Opetushallituksen ja Opetusministeriön johdolla jäsentää Finnish education –vaikuttavuusvisio. Meillä on valtava määrä tutkijoita, opettajia, yrityksien edustajia ja Saku Tuomisen kaltaisen koulutusaktivisteja, jotka toimivat kansainvälisesti Finnish education -otsikon alla. Lisäksi kymmenet suomalaiset ovat EU:n, YK;n ja maailmanpankin kaltaisissa organisaatioissa mukana. Tarvitaan yhteinen ymmärrys ja arvio siitä, mikä suomalaisessa koulutuksessa on olennaista, kun siitä maailmalla puhutaan ja tehdään esityksiä. Suomalaisen koulutuksen vaikuttavuus kasvaa nopeasti, kun kaikilla toimijoilla on muutaman sliden mittainen yhteinen Finnish education –vaikuttavuusvisio ja tavoitteet, joita vuosittain arvioidaan yhdessä. Tavoitteena pitää olla suomalaisten koulutusarvojen vahvistuminen globaalisti.

Laajentaisin ajatusta lähettiläs–verkostosta Finnish Education Ambassadors –verkostoksi. Mukaan suomalaisen koulutuksen piirissä toimivia tutkijoita, päättäjiä, asiantuntijoita, virkakuntaa ja muita aiheen parissa aktiivisia. Verkostoa voisi koordinoida opetushallitus ja se voitaisiin kytkeä suoraan Finnish education –vaikuttavuusvision edistämiseen.

Meidän kannattaa vahvistaa vuosittaisia kansainvälisiä koulutustapahtumia Suomessa niin, että jatkossa ainakin yksi tapahtuma tunnetaan maailmalla. Sen yhteydessä voidaan myöntää Nobeleihin verrattavia koulutustunnuksia. Viime vuonna näimme useita uusia avauksia kuten Dare to Learn ja Hundred. Oikealla satsauksella ainakin yksi tapahtuma varmasti kasvaa maailmalla tunnetuksi ykköstapahtumaksi.

Jatkuvasti meidän kannattaa kutsua suomalaisen koulutuksen pohjalta maailmaa muuttaneita ihmisiä vieraaksi tänne kuvaamaan suomalaisten opettajien ja koulutuksen globaalia merkitystä. Esimerkiksi intialainen Vishal Talreja vaikuttaa nykyään miljoonien slummilasten ja heidän opettajiensa elämään Intiassa Dream a dream -järjestössä. Lähtölaukauksena Talrejan maailmalla mainetta niittävälle empatiapedagogiiikka-työlle toimi Suomi ja Oulu 2000-luvun alussa.

Miksi laajaa vaikuttavuutta kannattaa tavoitella? Koska kaikki tämä vaikuttaa suoraan huippututkijoiden ja muiden kv. osaajien motivointiin tehdä töitä Suomessa. Lisäksi monenlaisen koulutusyhteistyön ja Finnish education -vaikuttavuuden lisääntyminen tukee myös kaupallisin ehdoin tehtävää vientiä ja yhteistyötä (pidän koulutusvienti-sanaa huonona, koska koulutusta ei perinteisessä mielessä ”viedä”, vaan aina on kyse monisyisestä yhteistyöstä).

 

Share:
Reading time: 3 min