Tokaluokkalaisten superope Mirjami Sjögren. Keinutien ala-aste.

”Kukaan ei ole vielä lähtenyt alalta, vielä.” Keinutien ala-asteen opettajat jakoivat ajatuksensa viikolla suoraan, kun pyynnöstä pääsin osallistumaan heidän viikkokokoukseensa.

Helsingin vanhemmat ry on pitänyt jatkuvaa meteliä koulujen arjesta ja tarpeista.

Tutkija Venla Bernelius marssitti eteen todistusaineistoa Helsingin koulujen jakaantumisesta.

Omat lapsetkin ovat päivitelleet vanhentuneita kirjoja ja paisuneita ryhmiä.

Kun Helsingissä näinä päivinä neuvotellaan ja päätetään koulujen ensi vuoden rahasta, olen tuskaisen tietoinen siitä, miten monen vuoden säästöohjelmat ovat kurittaneet koulujamme. Samalla koulujen arki on entisestään eriytynyt. Joissain kouluissa yhtä luokkaa rikastuttaa kymmenen eri äidinkieltä, kun toisaalla kansainvälisyyttä opiskellaan internetistä. Siksi koulujen tarpeetkin ovat erilaisia.

Sdp Helsinki tavoittelee Helsinkiin budjettia, jossa teemoina korostuu nuorten syrjäytymisen ja alueiden kielteisen eriytymisen ehkäisy, jonottomat terveyskeskukset, ikäihmisten hyvä elämä sekä koulujen tilanne.

Oma roolini on ollut kouluasioiden valmistelu.

Ihan helppoa se ei ole ollut. Lukuja on vaikea saada ja tulkita. Äänet kouluista kuten Keinutieltä on vaikea kääntää rahatavoitteiksi. Tämän verran olen saanut irti:

-Niin kutsuttu pd-raha eli erityisrahoitus kouluille, joissa on perusteltuja erityistarpeita on määrältään vaatimatonta ja laskenut vuoden 2014 tasosta saamieni lukujen valossa 33 prosenttia samalla kun tarpeet kasvaneet. Pd-rahan avulla palkataan lisää aikuisia ja pienennetään ryhmiä.

-Suomen peruskoulujen rahoitustaso häviää muille pohjoismaille 15-20 prosenttia.

-Kaikkien kannattama aloitteeni maksuttomista matkoista koulupäivien aikana ei opetusviraston mielestä ole sen tontilla, jos HSL sitkeästi kieltäytyy asiaa ratkomasta. Matkat muuttaisivat radikaalisti monien koulujen mahdollisuuksia rikastuttaa opetustaan ja ottaa koko Helsinki luokkahuoneeksi. Siksi keino löydyttävä.

-Opetusmateriaalien kustannuksia ei kukaan osaa arvioida, kun koulut käyttävät digiaineistoja niin eri tavoilla. Olennaista on varmistaa, että materiaalit ovat ajantasaisia ja laadukkaita niin diginä kuin paperilla ja koulut keskenään tasa-arvoisessa asemassa.

-Inkluusion idea eli se, että lapset, joilla erityistä tuen tarvetta ovat samoissa ryhmissä muiden lasten kanssa ja tuovat mukanaan lisäopetusresursseja on hyvä, mutta edellyttää paremmin kustannuksia vastaavan rahoituksen ja tiloja pienryhmille.

***

Kiitos Keinutie ja muut ääntä pitäneet. Teistä on ollut valtava apu ymmärryksen lisäämisessä.

Share:
Reading time: 1 min

HS kertoi tänään pikavalmistelussa olevasta lukiouudistuksesta.

Opetusministerin lukiovalmistelun aikataulu on täysin järjetön. Lukion tuntijakokokeilu aloitettiin syksyllä 2017, joten tuloksia saadaan 2016 ja 2017 lukion aloittaneiden nuorten osalta 2020 mennessä. Ei ole mitään järkeä runnoa uutta mallia ennen kuin tiedämme tämän kokeilun tulokset.

Koulutusta pitää aina uudistaa pitkäjänteisesti. Muutokset vaikuttavat vuosia jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Kouluihin, opettajille, nuorille ja heidän perheilleen ei pidä lähettää jatkuvia muutosvaatimuksia. Kouluarkea elävät opettajat ja nuoret ansaitsevat ennakoivaa suunnittelua ja huolellisesti valmisteluja päätöksiä, ei kiireistä tempoilua.

 

Share:
Reading time: 1 min

Arvoisa puhemies!

Aikojen saatossa moni tässä salissa lienee haaveillut presidentin tehtävästä. Nykyisissä edustajissa on monta hienoa ehdokasta. Itse sain muistutuksen unohtuneesta haaveesta kesällä, kun lapsuudenystävä kyseli, josko muistan, mitä olen kirjannut mitä minusta tulee isona -kohtaan hänen ystävänsä-kirjaan 1980-luvulla. Vastaus oli ”Suomen ensimmäinen naispresidentti”.

Kiitos radikaalin uudistuksen 1906, tuo haave on ollut pikkutytöille mahdollinen vuodesta Suomessa 111 vuoden ajan, valtaosassa Eurooppaa vähemmän aikaa.

Demokratian kehtona pidetyssä Ateenassa vaaliehdokkuudesta saattoivat haaveilla varakkaat Ateenassa syntyneet miehet.

Entä tänään Suomessa?

”Miks Suomessa on sellainen sääntö, että mä en voisi olla presidentti? Oikeastiko? Voiko sen muuttaa?”

Näin kysyi seitsemänvuotias kummityttö. Sofia ja hänen kaksoisveljensä Jaakko ovat helsinkiläisiä ekaluokkalaisia. He ovat syntyneet Kolumbiassa, tulleet Suomen kansalaisiksi pikkuvauvoina.

Mitä vastaisit Sofialle? Mikä on sellainen sääntö, että hän ei voisi olla presidentti?

Siitä tässä lakialoitteessa on kyse.

**

Suomen perustuslain mukaan tasavallan presidentiksi voidaan valita ainoastaan syntyperäinen Suomen kansalainen.

Samanlainen vaatimus ei koske esimerkiksi pääministeriä, muita ministereitä tai eduskunnan puhemiestä. Ylipäätään Suomen oikeusjärjestelmä ei tee eroa syntyperäisten tai myöhemmin Suomen kansalaisuuden saaneiden välillä, muuten kuin presidentin kohdalla. Ministereiltä vaatimus poistettiin jo viime vuosituhannen lopulla.

Valtaosassa EU-maita ei vaadita presidentinvaaleissa syntyperäisyyttä, vaan kansalaisuus riittää. Selvityksemme mukaan syntyperäisyys vaaditaan Liettuassa, Portugalissa ja Virossa.

**

Arvoisa puhemies!

Olen saanut kolmenlaista kriittistä palautetta tästä lakialoitteesta. Eikä eduskunnassa ole parempaa tekemistä, ovat jotkut kysyneet. Jotkut kollegaedustajat ovat antaneet ymmärtää, että peruslakia ei ole perusteltua pyrkiä muuttamaan lakialoitteella. Kolmantena kansalaispalautteissa on esitetty huoli siitä, millainen maailma sellainen on, jossa presidenttikin voi olla kuka tahansa.

Vastaan mieluusti näihin kysymyksiin.

Onko asia iso vai pieni?

Kun aloitin valmistelemaan käsillä olevaa lakialoitetta, ajattelin sen olevan asiallinen korjaus vanhentuneeseen lakiin. Valmistelun aikana on tullut selväksi, että asia on paitsi periaatteellinen myös hyvin symbolinen. Viime päivät ja jaettu vauvailo ovat viimeistään kuvastaneet, miten kovasti kansalaiset presidenttiin kiinnittyvät. Asema on maan symbolisin, vaikka valtaa nykyään on vähemmän kuin esimerkiksi pääministerillä. Siksi on tärkeää, että 2020-luvun Suomessa presidentiksi voivat pyrkiä kaikki Suomen kansalaiset.

Sitten perustuslaki-näkökulma. Me 200 kansanedustajaa olemme vastuussa siitä, että yhteiskunta on mahdollisimman oikeudenmukainen. Käytännössä se tarkoittaa itselleni sitä, että jos joku asia tulee vastaan, joka minusta on väärin, käytän asemavaltani mahdollisuuksia sen korjaamiseen. Asemavaltaa kansalaiset ovat meidät vastuuttaneet ja valtuuttaneet käyttämään.

Perustuslain muuttamiseen on syytä päästä käsiksi nopeasti. Meidän on saatava se valmisteluun niin, että tämä eduskunta ehtii sen käsitellä ja seuraava eduskunta sitten viimeistellä, jotta se tuli voimaan 2024 vaaleihin. Demokratiassa vaaleissa on valituksi tulemisen ohella tärkeää se, kenellä on oikeus asettua ehdolle.

Siksi tämä aloite.

Kolmas asia on ollut vaikein. Olen saanut sekä asiallisia että asiattomia viestejä, joissa kerrotaan, miksi Suomen presidentin on oltava Härmässä syntynyt. Samaan tapaan 1906 moni ajatteli, että naiset eivät kuulu valtiopäiville.

Ymmärrän tunteen siitä, millainen presidentti on. Uskon kuitenkin, että tuo tunne muuttuu ajansaatossa ihan niin kuin yhteiskunta tähänkin saakka on muuttunut.

Tunteita merkittävämpää on, että lainsäädännön pitää olla sellaista, että se ei syrji. Tasa-arvo ja mahdollisuudet kuuluvat kaikille.

Aiheeseen on tarjolla myös asiantuntijatietoa. Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen käsittelee aihetta juuri julkaistussa kirjassaan Poliittinen kansalliskävely ja oikeustieteen professori Tuomas Ojanen on nostanut aiheen keskusteluun useissa yhteyksissä. Myös Etyj on moittinut Suomea tästä lainkohdasta ja pitänyt sitä syrjivänä.

**

Arvoisa puhemies. Tänään on maailman tyttöjen päivä. Girls take over. Esimerkiksi Yleisradion uutisten yhteiskunnallisen toimituksen päällikkönä toimii 14-vuotias Priya Härkönen. Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan hän ei voi koskaan pyrkiä Suomen presidentiksi. Niin kuin ei Sofia-kummityttönikään. Minusta se on väärin. Siksi lakia on muutettava. Se on meidän käsissämme. Se on meidän vastuumme.

Toivon asian päätyvän jatkovalmisteluun ja palaavaan tämän salin päätettäväksi.

Hyvää tyttöjen päivää kaikille

Kiitos.

 

Share:
Reading time: 3 min