Miten lasten ja nuorten eriarvoisuutta parhaiten voidaan ehkäistä?

Kirjoittanut | Julkaistu: 28.3.2017

Kysymyksen esitti upea kirjailija ja dokumenttiohjaaja Elina Hirvonen Facebookissa ehdokaskavereilleen. Kysymys on Helsingille keskeinen. Tässä muutama ajatus aiheesta:

  • Kysymys on laaja ja keinoja tarvitaan monilla tasoilla. Keinojen syntymistä ohjaa tavoitteet, jotka asetamme vaalien jälkeen kaupungin kehitykselle. Hirveän olennaista on, että lasten ja nuorten eriarvoistumisen vähentämiseen liittyville tavoitteille ja keinoille on enemmistö valtuustossa jatkossa ja että niitä viedään kaupungin valmistelussa eteenpäin. Uskon, että kaikki ehdokkaat, joille Elina Hirvonen kysymyksensä osoitti kannattavat samantapaisia asioita varhaiskasvatuksessa, koulupolitiikassa ja nuorten asioissa.
  • Raha ei ratkaise kaikkea, mutta vaikuttaa moneen. Helsingissä on säästetty viimeisen kahden vuoden ajan tarpeettoman paljon ja se on näkynyt negatiivisesti esimerkiksi koulujen arjessa. 2016 kaupunki teki lähes puoli miljardia voittoa samalla kun peruskoulut kipuilivat vanhojen kirjojen ja riittämättömien jakotuntien kanssa. Siksi minusta näiden vaalien suurin kysymys lasten ja nuortenkin kannalta on se, millaisen talouspoliittisen vaihtoehdon kaupunkilaiset Helsinkiin valitsevat. Olen kirjoittanut asiasta täällä.
  • Virkamiesten valmistelun rooli on supertärkeä, koska valtuutettu tekee ratkaisuja siltä pohjalta, mitä tohditaan ja päätetään valmistella ja ehdottaa. Siksi on ihan valtavan hieno juttu, että saimme valittua lasten ja nuorten liki kaikista asioista vastaaviksi johtajiksi Helsinkiin Tommi Laition ja Liisa Pohjolaisen. Molemmat tajuavat Helsnngin jakautumisen ja erityisesti nuorten todellisuuksien erityisemisen dynamiikan syvällisesti. Molemmat ovat myös olleet ajamassa ja toteuttamassa monia uusia avauksia niin ammatillisessa koulutuksessa, maahanmuuttaja-asioissa kuin rankan syrjäytymisen kysymyksissä ja osoittaneet kykyä viedä asioita maaliin.
  • Olemme myös Helsingissä nähneet, että politiikan ratkaisut vaikuttavat: edellisessä valtakunnan hallituksessa saimme ajettua lisää ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja Helsinkiin. Nyt osin sen ansiosta liki kaikki ysiluokkalaiset saavat Helsingissä jatkopaikan, kun vielä muutama vuosi sitten 10% ikäluokasta jäi vaille jatkokoulutuspaikkaa.
  • Yksittäinen asia, josta olen tämän kevään osalta ylpeä, on Helsingin vanhempainyhdistyksen (Helvary) aloite, jossa ajettiin maksutonta koululaislippua päiväsaikaan julkiseen liikenteeseen. Olimme aiemmin saaneet läpi Helsingin kantana samansuuntaisen idean, mutta vasta Helvaryn aloitteen avulla näyttää syntyvän kunnon päätös. Ja tämä taas avaa paljon uusia näköaloja kouluille eri puolilla kaupunkia. Oma lempiajatukseni olisi ystävyyskoulutoiminta kaupungin sisällä koulujen välille, koska todellisuudet niin erilaisia.
  • Oma erityiskorostukseni on tutkimuksen ja tiedon hyödyntäminen, kun toimenpiteitä kehitetään ja valitaan. Tietoa on Helsingissä erityisen paljon kiitos meidän ainutlaatuisen tietokeskuksen. Strategiaan saatiin myös neljä vuotta sitten kirjattua hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, mutta sitä ei ole mitattu samaan tapana kuin taloutta, Nyt mittareita on koko kehitetty. Erityisen hienona tietovarantona mainittakoon Tommi Laition johdolla toteutettu Nuorten hyvinvointikertomus.
  • Lasten ja nuorten maailmojen eriytyminen liittyy laajaan ja monisyiseen eriarvoistumiskehitykseen, johon puree kaikkein merkittävimmin asuntopolitiikka. Sen vaikutukset nähdään vasta pitkällä aikavälillä. Siksi se, että suunta on koko ajan oikea eli pidämme kiinni sekoittuneista asuinalueista ja kunnianhimoisista asuntotavoitteista.

 

Vastaa