Puheenvuoroni valtuustossa tänään:

”Yhdellä kansliapäällikköhakijoista on laaja kokemus juuri sellaisesta tehtävästä, mihin nyt ensi kertaa haemme Helsingissä tekijää. Hän on toiminut julkishallinnollisen laajan organisaation eli sisäministeriön kansliapäällikkönä aisaparinaan vaihtuva ministeri – siis aivan niin kuin malli täällä Helsingissä tulee olemaan ensi kesäkuusta alkaen olemaan, kun meillä kansliapäällikkö ja pormestari.

Valtiollahan nimenomaan kansliapäällikkö johtaa ministeriötä ja vastaa jatkuvuudesta ja organisaation toimivuudesta, kun hallitukset ja ministerit vaihtuvat.

Työskentelin valtion palveluksessa, kun Ritva Viljanen oli sisäministeriön kansliapäällikkö.

Perehdyin siinä yhteydessä Viljasen ansioihin. Ne olivat poikkeukselliset. Hänellä on ollut ilmiselvä kyky viedä johtamaansa organisaatiota eteenpäin henkilöstön voimavarat tunnistaen, ihmisiä kuunnellen ja samalla voimakkaasti kehityskohtiin tarttuen.

Luvut puhuvat puolestaan kokemuksen laajuudesta: lähes 15 vuoden ajan Ritva Viljasella on koko ajan ollut noin 10 000 alaista ja miljardiluokan budjettivastuu. Lisäksi hän on toiminut esittelijänä sekä valtakunnan hallitukselle että Helsingin kaupunginhallitukselle.

Kuvaavaa on, että Viljanen on ainoa hakija, jonka puolesta tämän hakuprosessin aikana entiset alaiset ovat olleet yhteydessä. Ritva Viljanen on ammattilaisten äänin valittu kolmesti vuoden hallinnon kehittäjäksi ja vaikuttajaksi.

Hyvät valtuutetut, hakuilmoituksessa edellytimme ”Kokemusta johtamistehtävistä laaja-alaisessa toimintaympäristössä, vankkaa julkistalouden ja –hallinnon tuntemusta, näyttöä vahvaa strategista ajattelua edellyttävistä tehtävistä sekä muutoksen aikaansaamisesta, hyviä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja ja kykyä tehdä yhteistyötä kaupungin sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa.”

Ritva Viljanen on näillä kriteereillä pätevin hakija kaikkien aiempien näyttöjensä ja työkokemuksensa valossa.

Kävin läpi myös personnel-arviot – jos niitä ylipäänsä käyttää arvion tukena niin myös ne vahvistavat Viljasen esimiesvalmiudet ja motivaation.

Hyvät valtuutetut, oikeustaju on ollut koetuksella tämän prosessin aikana. Valitsemme Suomen suurimman työnantajan ja Suomen suurimman kaupungin ykkösvirkamiestä seitsemäksi vuodeksi johtamaan kymmenien tuhansien ihmisten organisaatiota. Ensi töikseen valittavan henkilön tehtävänä on johtaa vuosisadan organisaatiouudistusta.

Mitä tapahtuu? Käydään monivaiheinen hakuprosessi ja lopuksi esittelijä tekee esityksen ja vetoaa epämääräiseen ”sopivuuteen”. Nähty prosessi on outo viesti aikana, joka painottaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Olen siitä pahoillani kaikkien hakijoiden puolesta. Onneksi jokainen valtuutettu voi tehdä oman harkintansa ja cv-vertailun, jota esittelijä ei tehnyt. Cv-vertailun voi lukea Helsingin sanomista tai vastaesityksestä. Ritva Viljasen personnel-arvio on hänen omalla luvallaan täällä salissa.

Edellytän, että esittelijä vastaa Osku Pajamäen täällä esittämiin kysymyksiin.

Edellytän, että pätevin ja ansioitunein valitaan. Vain siten oikeus voi toteutua. Vain siten emme sorru syrjintään. Se on Helsingin etu ja kaikkien hakijoiden oikeus.”

Share:
Reading time: 2 min

Valitsemme lähiviikkoina Helsingin ykkösvirkamiehen seitsemäksi vuodeksi. Luvassa on vaativa ja moniulotteinen tehtävä. Ensimmäisenä odottaa 40 000 työntekijän organisaatiouudistuksen läpivienti. Sen jälkeen alkaa uuden organisaation toiminnan varmistaminen, jotta myöhemmin valittava pormestaristo saa aloittaa työnsä niin, että käytössä on mahdollisimman motivoitunut henkilöstö ja saumattomasti toimivan koneisto ja sillä vahva kippari.

Valintakriteerit ovat selvät: pätevin hakija valitaan ja tehtävää ei ole ennakkoon läänitetty millekään poliittiselle viiteryhmälle. Sanomatta selvää, että haetaan kokenutta johtajaa.

Kun hakijat elokuussa olivat selvillä esimerkiksi Helsingin sanomat kirjoitti, että hakijoista ehkä varteenotettavin nimi on nykyinen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Toisena vahvana hakijana mainittiin rahoitusjohtaja Tuula Saxholm, joka toimii tällä hetkellä kansliapäällikön sijaisena.

Viljanen onkin hakijoista kokenein paperien ja kokemuksen perusteella. Hän on toiminut esimiestehtävässä isossa organisaatiossa toistakymmentä vuotta Helsingin kaupungin johdossa, sisäministeriön kansliapäällikkönä ja väestörekisterikeskuksen ylijohtajana. Hänen työuralleen kuuluu myös useita isoja organisaatiouudistuksia, joita hän on vienyt läpi ilmeisesti onnistuneesti.

Saxholmin kokemus Helsingin kaupungin sisällä on puolestaan laaja-alaista ja kattaa monien virastojen toimintaa. Itseäni nykyisen rahoitusjohtajan monipuolisuus itse asiassa yllätti.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ei kuitenkaan esittänyt Viljasta tai Saxholmia tehtävään, vaan nosti ”yllätysnimen” (HS), kaupungin lakimies Sami Sarvilinnan omaksi ehdokkaakseen. Tunnen Sarvilinnan viikottaisena laillisuuden valvojana kokouksistamme. Helsingin juridinen osaaminen on selkeästi huipputasoa.

Kolmesta mainitusta Saxholm ja Sarvilinna eivät tiettävästi ole minkään puolueen jäseniä. Viljanen on Sdp:n jäsen. Mutta poliitikko hän ei ole: Viljanen ei ole ollut ehdolla yksissäkään vaaleissa koskaan.

Jussi Pajunen on perustellut kansliapäällikköesitystään kokonaisarviolla. Kaupunginhallitus ottaa esitykseen kantaa maanantaina. Lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto.

Olen nyt itse käynyt läpi mainittujen naisten ja virkaan esitetyn miehen toimittamat cv:t. Lisäksi haastattelimme saman kolmikon eilen kysymällä kaikilta samat kuusi kysymystä. Huomenna olen pyytänyt mahdollisuutta tutustua viranhakuprosessin aikana tehtyihin henkilöarvioihin.

Tulen esittämään omaan kokonaisarvioon (cv, haastattelut ja tehdyt persoonallisuustestit) perustuvan kantani kaupunginhallituksessa maanantaina.

Tässä vaiheessa haluan ottaa kantaa kysymykseen siitä, ollaanko valitsemassa pätevintä henkilöä vai tekemässä poliittista virkanimitystä. Asia on harvinaisen selvä: nimitys on poliittinen, jos julkisella puoluekannalla tai sillä, että sellaista ei ole, on merkitystä. Pätevin puolestaan tulee valituksi, jos nimityksen ratkaisevat työkokemus ja muut ansiot sekä niiden välillä tehtävä vertailu.

Share:
Reading time: 2 min