Puheenvuoro Rajaton ystävyys -tapahtumassa 14.2.2016:

”Helsingissä me kaikki elämme ruohonjuuritasolla arkeamme. Tämä on kaupunki, johon on muutettu ja johon muutetaan. Meistä moni on muuttanut. Myös vuosikymmeniin ennen kokemattoman pakolaistilanteen osalta on näin: tänne tullaan, tänne jäädään ja tänne halutaan kotiutua. Helsingille ja helsinkiläisille tilanne tulee annettuna. Me emme tilanteeseen vaikuta, se ei ole meidän käsissämme.

Mikä sen sijaan on meidän käsissämme on se, millaista Helsinkiin on tulla. Siihen me voimme vaikuttaa. Me voimme auttaa kotoutumisessa, auttaa uusia helsinkiläisiä löytämään oman identiteetin Mosassa, Vuosaaressa tai Kalliossa. Kaupunki pyrkii tekemään parhaansa, vapaaehtoinen ja ohjattu työ Tapanilan erän kaltaisissa perinteisissä seuroissa ja järjestöissä on korvaamatonta. Mitään uutta se ei ole: talkoolähtöinen työntekijöiden ja vapaaehtoisten seuratyö on kantanut tätä maata vuosikymmeniä ja kotouttanut maalaisia kaupunkiin ja lapsia lähiöihin. Se ei ole uutta.

Uutta sen sijaan on se, että ruohonjuuritason todellisuutta vastustavat julistavat iskulauseitaan asettumalla helsinkiläisiä urheiluseuran työntekijöitä ja aktiiveja vapaaehtoisia vastaan. Näin tapahtui Tapanilan erän parkkipaikalla torstaina. Siis vastustetaan vuosikymmeniä jatkunutta Suomen suurimman urheiluseuran työtä, lasten harrastuksia, vapaaehtoisuutta! Näin pyritään pelkoa lietsomalla vähentämään ihmisten luontaista solidaarisuutta, tavallista arkista ystävällisyyttä. Kuka meistä haluaa nimensä vihanlietsojien listoille?

Mutta tämä pelko ei saa ottaa valtaan. Olemme pelkoa vahvempia. Mosa näyttää sen tänään. Sen sijaan, että mosalaiset olisivat vetäytyneet koteihinsa, he sanovat tervetuloa ja avasivat ovensa. Emme suostu pelkäämään!

Tämä on minusta tämän päivän tärkein viesti: me emme aio pelätä, me toimimme ja teemme. Jokainen tavallamme. Arkisesti.  Me haluamme, että Helsinki on hyvä kaupunki kaikille asukkailleen.

Voi olla että nyt eletään vedenjakajalla. Ääriryhmät ovat saaneet liikaa tilaa. Se on rohkaissut heitä toimimaan ikäänkuin he olisivat suuri joukko. Eilen kävelin keskellä päivää lastenrattaita työntäen Stockamannin ohi. Siellä fasistiryhmä jakoi esitteitään ja oli aulis puhumaan ihmisten kanssa. He jakoivat avoimen rotuhygienista sanomaa.

Nyt kysytään pelottomuutta ja rohkeutta jatkaa ja olla tapanilanerä ja vastaanottokeskuksen vaatekeräys. Rajaton ystävyys –tapahtuma Mosassa lähettäköön lujan viestin: Me emme aio pelätä. Me toimimme ja teemme. Jokainen tavallamme. Arkisesti. Me haluamme, että Helsinki on hyvä kaupunki kaikille asukkailleen.

Hyvää ystävänpäivää ja kiitos Tapanilan erä ja mosalaiset!”

12728834_10153497005167903_3672036604656990226_n Kaupunginhallitus- ja valtuustokollega Veronika Honkasalon kanssa kaverikuvassa. (kuva: Marisa Kerman)

Share:
Reading time: 2 min