Politiikka on palannut olohuoneisiin ja monia kiinnostaa yhä enemmän, miten päätökset syntyvät. Itse yhdistän ilmiön ennen muuta omaan sukupolveeni, 70-luvulla syntyneisiin, joille puoluepolitiikka on usein tuntunut kaukaiselta eikä päätöksenteon rakenteita ole sen kummemmin tullut mietityksi.
Olen vain ja ainoastaan iloinen siitä, että ajassa on muutoksen henkeä!
Siksi päätin laittaa tänne blogiin ”prosessikuvauksen” viime öisen valtuuston viimeisen asiakohdan osalta. Kuvaus on muokattu vastauksesta, jonka kirjoitin yhdelle palautetta alueelta lähettäneistä.
Kyseessä oli siis kahden koulun, Töyrynummen ala-asteen ja Suutarilan yläasteen, hallinnollinen yhdistäminen yhdeksi kouluksi. Asiasta oli myös lyhyt uutinen Helsingin Sanomissa.

**

Hyvä x x,
kiitos tästä palautteesta. Se on arvokas. Pari kommenttia ehkä lisäämään ymmärrystä ja ”opastamaankin”, kuten toivoit:

-Helsingin kaupunki on valtava kokonaisus. Vuosibudjetti lähes viisi miljardia, 40 000 työntekijää. Emokaupungin lisäksi konserni, jonka tasearvo taitaa olla jo yli kymmenen miljardia. Tästä kokonaisuudesta luottamushenkilöt vastuussa, käyttävät omistaohjauksen kautta omistajavaltaa jne.

-Edellisestä seuraa, että päätöksenteon tarkoituksenmukainen paloittelut on tärkeää. Se tehdään johtosäännöillä. Esimerkiksi muilla sektoreilla kuin opetuksessa hallinnollisten yhdistämisen kaltaiset ratkaisut eivät tule kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon asti vaan päätetään lautakunnassa (näin esim varhaiskasvatuksessa ja sotessa).

Päätösprosessista:

-Itse istun kaupunginhallituksessa ja myös monissa sen jaostoissa. Kaupunginhallitushan kokoontuu viikottain ja on hyvin operatiivinen luonteeltaan. Osan asioista se esittelee valtuustolle. Eilinen kouluasia oli sellainen. Lähtökohtaisena periaatteena kaupunginhallituksessa niin minä kuin varmasti moni muu pitää sitä, että aiempien tasojen päätöksiä yleensä ja oman puolueen lautakuntajäsenten ratkaisuja erityisesti ei muuteta kuin erityisestä syystä. Kaupunginhallituksen tehtävä on valvoa kokonaisuutta: että strategioita ja budjettia noudatetaan, ylläpidetään hyvää hallintoa jne. Samalla jäsenenä on jo ihan asioiden määrän vuoksi pakko pyrkiä luottamaan sekä valmistelun antamiin tietoihin että asiantuntijalautakuntien työhön. Lautakuntien jäsenten kanssa myös pidämme yhteyttä, kun heillä keskeisiä asioita päätöksenteossa.

-Kun kaupunginhallituksen käsittelemä asia tulee valtuustoon, kaupunginhallituksen jäsenet tyypillisesti puolustavat esityksiä, joita ovat olleet tekemässä, muuten olisi aika erikoista yksilökannamuodostusta!

-tästä kaikesta seuraa, että lautakuntakäsittelyvaihe pitäisi olla se, jossa paikallinen kuuleminen jne kunnossa, sen pitäisi olla virastojen tehtävä ja usein se hoidetaan mallikkaasti, mutta mitä ilmeisemmin tässä ei näin ollut.

Eilisestä:

-prosessikuvaus ehkä auttaa ymmärtämään, miksi moni kommentoi valtuustossa jollain tavalla prosessia. Omalta osaltani tämä oli harvoja, liki ainoa, kerta, kun kaupunginhallituksen jäsenenä äänestin vastoin kh-tason toimintaani. Itselle tilanteen teki erityisen vaativaksi se, että kaksi sd-opetuslautakunnan jäsentä, Jalovaara ja Razmyar olivat eri linjoilla ja molemmat käsittääkseni perehtyneitä asiaan. Aiemminhan käsittely oli yksimielistä niin lautakunnassa kuin kaupunginhallituksessa, mutta sekä oppilasluluihin että tiloihin liittyviin tietoihin tuli prosessin kuluessa muutoksia. Tästä syystä Jalovaara muuttu kantansa valtuustokäsittelyn yhteydessä.

-maileja alueen asukkailta ja vanhemmilta tosiaan tuli (ja tulee ainakin kaupunginhallituksen jäsenelle monista asioista). Jokainen ymmärtää, että inflatoitumisen riski on, kun toimintatapa on järjestömaailmasta tuttu eli samansisältöinen viesti kymmeniä tai satoja kertoja. Itse ajattelin kuiteniin, että tällaista kampanjaa ei olisi syntynyt, jos huoli ei oli todellinen.

Johtamisesta, budjetista ja kouluverkkostrategiasta:
Jotta sinulle jäisi realistinen kuva laajemmasta tilanteesta ja myös kehityksestä kenties parempaan niin tiedoksi vielä:
-hyväksyimme 30.3.2015 kaupunginhallituksessa strategian Helsingin kouluverkkokehittämiseen. Kuten eilen totesin, siihen viittaaminen tässä päätöksessä (mm. lautakunnan pj Krohn eilisessä valtuustossa) oli ongelmallista, koska Töyrynummi oli lautakunnassa jo helmikuussa! Ko. strategiaan kirjasimme kaupunginhallitusvaiheessa muutaman tärkeän muutoksen nimenomaan paikallisen vaikuttaminen kannalta (ks alla). Jos ne olisivat olleet käytössä tämän päätöksen valmistelussa, olisi paikallinen yhteistyö pitänyt olla parempaa. KH-päätöksen muutokset nimissäni, erinomaisen taustatyön teki Veronika Honkasalo.
-koulusäästöt ovat seurausta todennäköisesti liian tiukasta budjetista ja tuottavuustavoitteesta. Kritisoimme tätä jo syksyllä, mutta emme katsoneet, etttä olisi ollut perusteluja jäädä ulos ns budjettisovusta (jota pidän arvokkaana). Selvää on, että 2016 neuvotteluissa ollaan tarkkana opetuksen resursoinnin osalta. Helsingin talous ei ole kuralla.
-olemme myös uudistamassa johtamisen järjestelmää 2017 kuntavaalien jälkeen ja siinä yhteydessä on paljon pohdittu kaupunkilaisten osallistumisen ja osallistamisen parantamista jne.
Summa summarum
-arvostamme ideoita liittyen esim paikallinen kuuleminen osana jatkotyötä johtamisasiassa

-oman arvioni mukaan teillä paikallisaktiiveilla on minusta nyt tärkeä momentum vaatia hallinnollisen yhdistämisen toteuttamista fiksusti ja kaikki kirjoittamasi huomioon ottaen.

-kiitos kun jaoit ajatuksesi

YT,

Pilvi Torsti

kaupunginhallitus 30.3.2015: (koko asiakohta: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatos/2015/Kanslia_2015-03-30_Khs_13_Pk/5A9C0AEB-D2FD-4026-B3E4-DC167594207A/Opetustoimen_palveluverkon_kehittamisen_tavoitteet.html):

Esittelijä muutti esitystään jäsen Torstin vastaehdotuksen mukaisesti.

 

Vastaehdotus:
Pilvi Torsti: Esitykseen tehdään seuraavat muutokset:

RUOTSINKIELINEN PÄIVÄHOITO

Lisätään kohtaan 1: …lähtökohtaisesti vähintään 63.

PERUSOPETUS

Lisätään uusi kohta 5: Hallinnollisten yhdistämisten kohdalla opetuslautakunnalle tuodaan selvitys, jossa käy ilmi yhdistämisen taloudelliset vaikutukset, lapsivaikutukset, yhtenäisen peruskoulun mahdollistaminen ja koulujen yhtenäisen toimintakulttuurin luominen.

Lisätään uusi kohta 6: Asukkaiden ja vanhempien osallisuutta edistetään siten, että luodaan yhteistyömalli, jonka avulla mahdollistetaan osallisuus palveluverkon kehittämisessä.

Share:
Reading time: 4 min

Helsingin Sdp:n tiedote 11.5.2015

Helsingin kaupunginhallitus linjasi tänään Helsingin kaupungin näkökulman julkisen liikenteen alennus- ja ilmaislipuista tulevaisuudessa. Erityishuomio kiinnitettiin muun muassa liikuntaesteisten, sokeiden, seniorien, lastenvaunujen kanssa liikkuvien ja koululaisten matkustamiseen.

Kaupunginhallitus päätti äänestyksien jälkeen, että liikennepolitiikkaan kuuluu erityisryhmien huomioiminen alennuslipuissa ja ilmaislipuissa. 2017 voimaan tulevien vyöhykelippujen hinnoitteluun liittyvään lausuntoon kirjattiin Sdp:n Pilvi Torstin esityksestä tärkeä periaate siitä, että liikennepoliittiset tavoitteet kytkeytyvät esimerkiksi sosiaalipoliittisiin, koulutuspoliittisiin ja ilmastollisiin näkökohtiin. Linjaus tehtiin äänin 10-5.

”Kestävän kaupunkipolitiikan tavoitteisiin pääkaupunkiseudulla kuuluu keskeisenä osana vahvan joukkoliikenteen kehittäminen ja edistäminen. Osana tätä on erityisryhmien liikkumista pyrittävä edistämään erityisesti silloin, kun liikkuminen vaikuttaa toimintakykyyn, osallistumiseen, mahdollisuuksiin käyttää kaupungin palveluja ja esimerkiksi uusien ryhmien mukaan saamiseen julkisen liikenteen käyttäjiksi.” Torsti perusteli muutosta esittelijän linjaan, jossa alennuksien ja ilmaislippujen perusteluna korostettiin pelkästään liikenneturvallisuutta.

Uutena esityksenä kaupunginhallitus vei läpi suosituksen koululaisryhmien päiväsaikaan tehtävien matkojen maksuttomuudesta.

”Kaupungin monet museot ja palvelut ovat maksuttomia koululaisille. Haluamme mahdollistaa retket myös kohteisiin liikkumisen osalta. Lisäksi tässä avautuu uusia mahdollisuuksia eri puolilla kaupunkia toimivien koulujen yhteistyöhön.” Torsti toteaa.

Erillisten ryhmien osalta kaupunginhallituksen enemmistö kannatti alennus- ja ilmaislippujen säilyttämistä ennallaan sokeille, pyörätuolilla liikkuville, liikkumisessa eritystä tuke tarvitseville, lastenvaunujen kanssa liikkuville ja kansan- ja takuueläkettä saaville. Lisäksi kaupunginhallitus tuki esitystä seniorilipusta 70 vuotta täyttäneille. Aiemmin esitetyn 9-14 aikarajauksen osalta toivottiin uudelleen harkintaan.

”Esitys siitä, että seniorilippu tai esimerkiksi vaunulippu olisi voimassa vain keskipäivällä perustuu kapasiteetin käytön lisäämiseen hiljaisempina aikoina. Uskomme, että nämä ryhmät liikkuvat joka tapauksessa pääsääntöisesti päiväsaikaan ja siksi ajoimme kellonaikoihin uutta harkintaa.”

Kaikki päätökset syntyivät enemmistöäänestyksinä. Liikkumisessa erityistä tukea tarvitsevien ja pyörätuolilla liikkuvien osalta Torstin vastaesitykseen yhtyi koko kaupunginhallitus.

Kaupunginhallituksen käsittely liittyi HSL:n Helsingin seudun liikenteen kaikille jäsenkunnille esittämään lausuntopyyntöön erityisryhmien alennus- ja vapaalipuista.

Share:
Reading time: 1 min

Tiedote Julkaisuvapaa 6.5.2015

Männistö & Torsti: Helsingin kysymykset Juha Sipilälle

Pääkaupunkiseudulla asuu viidesosa suomalaisista, mutta se vastaa kolmasosasta koko Suomen BKT:sta. Pääkaupunkiseutu ja sen ytimenä Helsinki ovat siis elintärkeitä koko Suomen hyvinvoinnille. Alueen kasvu, kilpailukyky ja elinvoimaisuus ovat kriittisessä osassa koko Suomen menestysreseptiä etsittäessä.

Kaupungistuminen on globaali megatrendi. Ihmiset haluavat asua tiiviisti työpaikkojen ja palvelujen lähellä. Yritysten sijainti ja palvelut keskittyvät skaalaetujen vuoksi. Jo nyt yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa ja vuoteen 2030 mennessä jo kolme neljästä. Siksi kaikkialla maailmassa haetaan ratkaisuja esimerkiksi liikenteeseen, lämmitykseen, asumiseen, monikulttuurisuuteen ja infrastruktuuriin viemäreistä puhtaaseen veteen ja jätehuoltoon. Ympäri maailmaa kaupunkipolitiikka ja kaupunkiseutujen erityiskysymyksien ratkaisu nähdään kansallisesti keskeisinä kysymyksenä.

Vuonna 2050 myös helsinkiläisiä arvioidaan olevan 850 000. Pelkästään asuntomarkkinoilla puhutaan kymmenien miljardien markkinoista.

Helsingin Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö ja Helsingin sosialidemokraattien puheenjohtaja Pilvi Torsti ihmettelevätkin kaupunkipolitiikan puuttumista hallitustunnustelija Juha Sipilän agendalta ja keskustelun loistamista poissaolollaan hallitusohjelmaa linjattaessa.

”Kaupungistuminen on vuosikymmeniä jatkunut trendi, kun ihmiset haluavat liikkua työmahdollisuuksien perässä ja kaupunkien tarjoamien mahdollisuuksien lähelle. Kasvavien uusien toimialojen yrityksille skaalaedut ja tiivis kaupunkirakenne on osoitettu vetovoimatekijöiksi, jotka ohjaavat niiden sijoittumista. Tätä trendiä ei politiikalla voi tai pidä estää”, Männistö ja Torsti toteavat.

”Kyse ei kuitenkaan ole vastakkainasettelusta – Helsingin menestys koituu koko Suomen parhaaksi. Tämä mahdollistaa osaltaan panostukset eri puolilla Suomea kunkin alueen vahvuuksiin nojaavaan kehitykseen.”

“Samalla kaupungeissa kärjistyvät myös monia ajassamme huolestuttavat kehityskulut, kun ihmisten elinpiirit eriytyvät toisistaan. Esimerkiksi koulujen väliset oppimiserot ovat maan suurimpia Helsingin sisällä. Syrjäytyminen on ennen muuta kaupunkien ongelma, koska nuoret keskittyvät kaupunkeihin. Panostukset nuorten ja maahanmuuttajien panoksen saamiseksi yhteiskunnan palvelukseen vaativat erityistä työtä nimenomaan isoissa kaupungeissa.”

”Juha Sipilän 15 kysymystä muille eduskuntapuolueille on tarkkaan luettu ja vastauksetkin jo tavattu. Kun hallitusneuvottelut nyt etenevät haluamme helsinkiläisinä päättäjinä kysyä Sipilältä asioita, joita Sipilän julkisilta listoilta meidän nähdäksemme puuttuu”, Helsingin johtavien puolueiden kaksikko haastaa hallitustunnustelija Juha Sipilää.

Kysymykset:

Mikä on Juha Sipilän johtaman hallituksen visio Helsingistä ja metropolialueesta vuonna 2025? Mitä tätä visiota tukevia tavoitteita hallitus asettaa metropolipolitiikalleen?

Tavoitteleeko Juha Sipilän johtama hallitus talouskasvun ja työpaikkojen syntyä pääkaupunkiseudulle panostamalla vahvuuksiin, joita alueella ja sillä toimivilla yrityksillä on?

Miten Juha Sipilän johtama hallitus pyrkii etsimään ratkaisuja kohtuuhintaisen asumisen akuuttiin ongelmaan pääkaupunkiseudulla? Nojataanko keskustan talousmaantieteellisen työryhmän viime vuonna julkaistun ohjelman mukaiseen esitykseen pääkaupunkiseudun asuntotuotannon hidastamisesta?

Pyrkiikö Juha Sipilän johtama hallitus toteuttamaan Pisara-radan rakennushankkeen, joka työllistää, luo edellytyksiä asuntorakentamiseen, edistää raideliikennettä ja on osa laajaa satojen miljoonien EU-pakettia? Mihin pääkaupunkiseudun keskeisiin uusiin infrahankkeisiin Juha Sipilän johtama hallitus on valmis sitoutumaan?

Onko Juha Sipilän johtama hallitus valmis jatkamaan työtä, jotta toisen asteen koulutuspaikat jaetaan entistä oikeudenmukaisemmin ja suhteessa nuorten määrään eri puolilla Suomea?

Miten Juha Sipilän johtama hallitus panostaa maahanmuuttajaväestön kotoutumiseen pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä, missä jo joka viides peruskoululainen Helsingissä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia?

Sitoutuuko Juha Sipilän johtama hallitus etsimään ratkaisua metropolialueen hajanaisen päätöksentekorakenteen ongelmaan, joka haittaa esimerkiksi asumisen ja liikenteen suunnittelua ja alueen eheyttä? Pyritäänkö valmistelemaan erillistä metropoliratkaisua tai kuntaliitoksia?

Lisätiedot
Lasse Männistö 0440-160 382
Pilvi Torsti 040-7191 206

Share:
Reading time: 2 min