Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 26.2.2015.

Teh­tä­vis­sä­ni kau­pun­ki­päät­tä­jä­nä Hel­sin­gis­sä ja eri­tyis­avus­ta­ja­na ja val­tio­sih­tee­ri­nä val­tio­ta­sol­la mi­nis­te­riöis­sä olen teh­nyt useas­ti sa­man ha­vain­non: Mui­den aluei­den edus­ta­jat puo­lus­ta­vat ja aja­vat omia etu­jaan ak­tii­vi­ses­ti. Sen si­jaan Hel­sin­gin etua ei aja juu­ri ku­kaan.

Täl­lä vii­kol­la kuo­pat­tiin Hel­sin­gin ja pää­kau­pun­ki­seu­dun kan­nal­ta tär­keä Pi­sa­ra­ra­ta-han­ke, kun ko­koo­muk­sen maa­kun­ta­sii­pi aset­tui poik­ki­te­loin ja kä­ve­li pää­mi­nis­te­rin yli. Sa­mal­la val­tio rik­koi so­pi­muk­sen, jo­ka pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien kans­sa teh­tiin vii­me ke­sä­nä ja jos­sa esi­mer­kik­si Hel­sin­ki si­tou­tui ra­ken­nut­ta­maan 1 250 li­sä­asun­toa vuo­des­sa jo aiem­min so­vi­tun 5 000:n li­säk­si.

Kun am­ma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen aloi­tus­paik­ka­ja­koa uu­dis­tet­tiin pa­ri vuot­ta sit­ten, maa­kun­tien edus­ta­jat kir­jel­möi­vät ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riöl­le, kuin­ka hei­dän paik­ka­mää­riään ei sai­si ai­na­kaan pie­nen­tää, vaik­ka nuor­ten mää­rä vä­he­ni­si­kin. Akuu­tis­ta paik­ka­pu­las­ta kär­si­vän Hel­sin­gin po­lii­tik­ko­jen lä­he­tys­töä sen si­jaan ei nä­ky­nyt.

Vas­taa­via esi­merk­ke­jä on pal­jon. Hel­sin­ki ja met­ro­po­li­alue jää­vät yleen­sä lap­si­puo­len ase­maan alue­po­liit­ti­sis­sa pää­tök­sis­sä, sil­lä alueen edus­ta­jat ei­vät pi­dä teh­tä­vä­nään ajaa pää­kau­pun­ki­seu­dun etu­ja.

Hel­sin­gin ja pää­kau­pun­ki­seu­dun me­nes­ty­mi­nen ei ole muul­ta Suo­mel­ta pois vaan päin­vas­toin. Pää­kau­pun­ki­seu­dun elin­voi­mai­suu­den tu­li­si ol­la ko­ko Suo­men int­res­sis­sä. Hel­sin­kiä vas­taan aset­tu­va alue­po­li­tiik­ka on va­hin­gol­lis­ta ko­ko Suo­mel­le.

Pi­sa­ra­ra­dan on­ne­ton ti­lan­ne osoit­taa, et­tä on jo ai­ka nos­taa Hel­sin­gin ja pää­kau­pun­ki­seu­dun omaa pro­fii­lia. Niin Hel­sin­gin kuin ko­ko Suo­men­kin etu on se, et­tä Hel­sin­ki kil­pai­lee ja ke­hit­tyy Tuk­hol­man, Pie­ta­rin ja Tal­lin­nan kal­tais­ten kes­kus­ten rin­nal­la.

Share:
Reading time: 2 min

Helsinki julkisti keskiviikkona kaupungin uusimman panoksen nuorten työllisyyden parantamiseen, 9. luokkalaisille nuorille tarkoitetun kesäsetelin. Kaupunki satsaa 340 000 euroa kaksivuotiseen hankkeeseen, jonka avulla noin 2300 ysiluokkalaista pääsee kahdeksi viikoksi kesällä töihin. Tarkoituksena on, että nimenomaan yritykset palkkaavat nuoria, ja tuki on yhdelle nuorelle 300 euroa.

”Kesätyöseteli on todella hieno asia. Se on yksi monista hyvistä toimenpiteistä, joilla Helsingin kaupunki on viime vuosina lähtenyt tukemaan nuoria ja heidän työllisyyttään”, sanoo Helsingin kaupunginhallituksen jäsen, valtiosihteeri Pilvi Torsti (sd).

Ensimmäinen kesätyöpaikka on avain toiseen työpaikkaan ja portti työelämän pelisääntöihin, velvollisuuksiin ja oikeuksiin, kuten julkistamistilaisuudessa puhunut työministeri Lauri Ihalainen totesi. Gloriassa järjestetyn tilaisuuden kattoteemana oli nuorisotakuun toteuttaminen Helsingissä.

Itse nuorisotakuu tuli voimaan tammikuussa 2013. Sen perusidea on taata alle 25-vuotiaille nuorille tai alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille nuorille työpaikka, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä ilmoittautumisesta työttömäksi TE-toimistoon.

Pilvi Torsti on ollut mukana nuorisotakuun valmistelussa työskennellessään työ- ja elinkeinoministeriössä. Aihe on hänelle edelleen ensiarvoisen tärkeä.

Toisin kuin toivottiin, nuorisotyöttömyys on noussut kahden vuoden aikana. ”Taloudellinen tilanne on ollut vaikea. Mutta mikä olisi tilanne ilman nuorisotakuuta? Luultavasti paljon pahempi”, Torsti arvioi.

”Tutkimusten mukaan nuoren tulisi saada työtä muutaman kuukauden kuluessa, muuten tilanteella voi olla kauaskantoisia seurauksia koko loppuelämään. Nuoret ovat uusia kansalaisia, jotka julkisen vallan tulee toivottaa tervetulleeksi.”

Torstin mukaan nuorten tilannetta on aina tarkasteltava monesta näkökulmasta. Helsingissä siinä ollaan hyvällä tiellä. ”Kyse ei ole vain työnsaannin vaikeudesta, vaan vaikkapa terveysongelmista tai pikavippiveloista.”

Tilaisuudessa moni puhuja totesi, että jalkautuva työ on olennaista. Se tarkoittaa paitsi että tarvittaessa mennään nuorten pariin ja luodaan matalan kynnyksen palveluja, joissa iso osa avusta on saman katon alla, mutta myös, että työn etsijät menevät konkreettisesti yrityksiin etsimään työpaikkoja.

Torsti kannustaakin yrityksiä palkkaamaan nuoria, vaikka taloustilanne on edelleen huono. ”Monet pienet ja keskisuuret yritykset eivät edelleenkään tiedä tuista, joita nuorisotakuun piiriin kuuluva voi saada. Siksi näihin talkoisiin tarvittaisiin myös tiedotusvälineitä.”

nuorisotakuu2Nuorisotakuun toteuttaminen Helsingissä -tilaisuuden juonsivat Benjamin Shemeikka ja Tiia Louhevaara helsinkiläisnuorten Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän ydinryhmästä.

Share:
Reading time: 1 min

(kirjoitus lähetetty HS Mielipide 23.2.2015)

Lauri Kontro kuvasi Helsingin Sanomissa (23.2.) Pisara-radan vaikutuksia kielteisesti. Kontron kirjoitus ei kuitenkaan tunnista Pisara-hankkeen kasvu- ja tulevaisuusmerkityksiä ja niistä seuraavia vaikutuksia tässä ja nyt työllisyydelle ja alueen asuntotilanteeseen. Pisara pitää nähdä investointina, joka vahvistaa Helsingin asemaa suhteessa lähialueen kilpaileviin kaupunkeihin kuten Tukholma, Pietari ja Tallinna.

Kontro viittasi kirjoituksessaan Liikenneviraston antamaan 0,5 kannattavuuslukuun. Kannattavuuslaskelmassa ei kuitenkaan oteta huomioon esimerkiksi asuntotuotantoa.

Asumisen osalta valtio on sopinut pääkaupunkiseudun kuntien kanssa asuntotuotannon lisäyksestä, jos Pisara-rata rakennetaan. Sopimuksen mukaan Helsinki kasvattaa Pisaran vastapainoksi asuntotuotantoaan 25 prosenttia. Käytännössä se tarkoittaa 1250 lisäasuntoa vuodessa. Kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien Pisara-asuntolisäys tulisi olemaan noin 3000 asuntoa vuodessa.

Tarve Pisaralle syntyy Helsingin rataliikenteen ruuhkautumisesta. Kymmenen vuoden aikana junien määrä on lisääntynyt Helsingin ratapihalla peräti 40 prosenttia. Liikenteen paineet kasvavat entisestään jatkossa, koska Helsinki ja pääkaupunkiseutu kasvaa juuri nyt ennätysvauhtia. Kasvu on nopeinta 40 vuoteen, pelkästään Helsinki kasvaa noin 10 000:lla asukkaalla vuosittain.

Pisara on koko Suomen hanke, koska Helsingin ruuhkat ovat ongelmallisia koko maan raideliikenteen ja sen kehittämisen kannalta. Helsinki on maan henkilö- ja tavaraliikenteen solmukohta.

Hyötyjen lisäksi Kontro ihmetteli kirjoituksessaan aikataulua. Miksi juuri nyt? Vastaus on: koska nyt on oikea aika.

Jos emme etene asiassa nyt, uhkana on, että menetämme hankkeen EU-tuen, jonka osuus olisi 20 prosenttia. Hakuaika hankkeeseen sopivalle rahoituskaudelle vuosille 2014-2020 päättyy ensi vuoden alkupuolella.

Kaikkiaan Pisara-rata on asumisen, työllisyyden ja liikenteen kannalta perusteltu tulevaisuushanke juuri nyt. Se tukee kestävää kehitystä, tarjoaa osaltaan mahdollisuuden työllisyyden ja kasvun vahvistamiseen ja rakentaa edellytyksiä tulevaisuuden Helsingille ja Suomelle.

Pilvi Torsti, Helsingin sosialidemokraattien puheenjohtaja

Jk 24.2. Valtio on nyt päättänyt hakea EU-rahoitusta, mutta jätti Pisara-rahoituksesta päättämisen seuraavalle hallitukselle. Samalla valtio ei täytä sopimusta, jonka se pääkaupunkiseudun kuntien kanssa teki. On vaikea yhtyä pääministeri Stubbin tiedotteeseen, joka on otsikoitu ”Pisara etenee”.

Share:
Reading time: 1 min
Page 1 of 3123