Aamun Helsingin Sanomat kertoi puolueiden vaalibudjeteista. Samassa lehdessä Juha Akkanen pohdiskeli vaaliehdokkuuden karuutta. Avaus sekä vaalirahoituskeskusteluun että ehdokkaan näkökulmaan on tervetullut!

Edustuksellisessa demokratiassa valitsemme vaaleilla keskuudestamme päättäjät neljäksi vuodeksi kerrallaan. Vaalijärjestelmämme perustuu yksittäisiin ehdokkaisiin, koska vaaleissa äänestetään henkilöitä, ei vaalilistoja. Siksi tarvitaan ehdokkaita. Jokaisen ehdokkaan on myös tehtävä oma kampanja ja mietittävä sen rahoitus.

Miten vaalien rahoitus rakentuu?

Ensinnäkin HS uutisoimat puolueiden valtakunnalliset kampanjat ovat erillään alueellisten järjestöjen kampanjoista, joten HS-juttu ei sinällään kerro kokonaissummista. Kuvittelisin, että esimerkiksi keskustalla laajaa aluekampanjointia alueellisella rahoituksella. Vielä vähemmän summat kertovat yksittäisen ehdokkaan tilanteesta. Esimerkiksi itse maksan puolueen piirijärjestölle 800 euroa ollakseni ehdokas. Toki rahaa vastaan tarjotaan valokuvaus, koulutuksia ja yhteismainontaa ja -tilaisuuksia.

Oma kampanjani kuten valtaosan ehdokkaista kampanjat perustuu valtavaan määrään talkootyötä. Silti myös suoraa taloudellista tukea tarvitaan.

Olen käsitellyt vaalirahoitusta ja sen periaatteita useissa kirjoituksissa. Itse toivoisin, että aiheesta puhuttaisin myös näissä vaaleissa. Olennaisia asioita ymmärtää ovat ainakin seuraavat viisi asiaa:

  • Vaalikampanjat edellyttävät valtavan vapaaehtoisen työpanoksen lisäksi rahaa. Pikkuruinen ilmoitus maan suurimmassa päivälehdessä maksaa useita tuhansia euroja, muutaman sekunnin televisiopainos toistakymmentätuhatta.
  • Helsinkiläisen ehdokkaan läpimeno edellyttää lähes poikkeuksetta maksettua näkevyyttä katukuvassa ja mediassa.
  • Maksetun median merkitys korostuu ehdokkailla, jotka eivät ole työkseen julkisuudessa.
  • Taloudellinen tuki ehdokkaalle on yksi tapa vaalia edustuksellisen demokratian toimivuutta.
  • Valtaosa ehdokkaista rahoittaa ison osan kampanjaansa itse pitämällä palkatonta lomaa, ottamalla lainaa ja käyttämällä säästöjään. Koska vain murto-osa ehdokkaista pääsee läpi, valtaosa kattaa ehdokaskulunsa omalla siviilityöllään.

Helsingin sanomissa julkaistu kirjoitukseni Vaalituki on myös kansalaistoimintaa täällä.

Aiemmissa kampanjoissa noudattamani periaatteet löytyvät täältä.

Tämän vuoden demokratiaponnistuksessa eduskuntavaaleissa  valitaan valtakunnan tason päättäjät 2015-2019 Pilvinpäivänä 19.4. Olen itse mukana helsinkiläisenä ehdokkaana. Lahjoitukset eduskuntavaalit 2015 kampanjaan voi tehdä Pilvi Torstin tukiyhdistyksen tilille FI74 5542 2320 2719 92, BIC OKOFIHH.

Share:
Reading time: 1 min

Reilu vuosi sitten meidät ohjattiin meluisaan luokkahuoneeseen Chilen pääkaupungissa Santiagossa. Kertakäyttömukeista tarjoiltiin juomia ja keksejä vieraille, ihmisiä tuli ja meni, puhelimet soivat. Ilmassa oli boheemin kansalaisjärjestön tekemisen meininkiä.

Lopulta huoneeseen tuli harmaantunut vanhempi herrasmies, professori Mario Waissbluth, Education2020-kansalaisjärjestön perustaja ja johtohahmo. Järjestö oli perustettu 2008 opiskelija- ja aktivistimielenosoituksien jälkeen. Education2020 ajoi täyskäännöstä Chilen koulutusjärjestelmään, jota luonnehdittiin yhdeksi maailman epätasa-arvoismmista. Sen perusrakenteet olivat peräisin diktaattori Pinochetin ajalta.

Vierailumme sattui käänteentekevään päivään. Maa oli menossa kohti presidentinvaaleja. Vasemmiston ehdokas Michelle Bachelet, joka johti galluppeja ja muutamia viikkoja myöhemmin voitti vaalit, oli juuri ilmoittanut ottavansa Education2020 ajamat tavoitteet omaksi koulutuspoliittiseksi ohjelmakseen.Viisi vuotta tavoitteitaan ajanut porukka koki tehneensä läpimurron.1396960_747090265306813_1461283547_o

Meidät Suomen edustajat oli kutsuttu Education2020 vieraaksi kommentoimaan järjestön koulutuspoliittista ohjelmaa, joka oli rakennettu käyttäen mallina muun muassa Suomea. Korostimme kahta asiaa kuten usein kansainvälisissä yhteyksissä: Suomi oli köyhä maa tehdessään sotien jälkeen aktiivisen päätöksen kouluttaa koko väestö. Silloin luotiin peruskoulu ja maksuttomuuteen perustuva koulutusjärjestelmä. Seuranneina vuosikymmeninä on rakennettu se Suomi, joka nykyään maailmassa tunnetaan. Toiseksi painotimme Chilen tilannetta: maassa on nuori väestö ja paljon luonnonvaroja. Tulevaisuuden menestys ja kasvu riippuu siitä, saadaanko väestön koulutustaso kuntoon. Siihen taas avainasemassa on koulutusjärjestelmä oikeudenmukaisuus.

Eilen Chilessä sitten tehtiin historiaa.  Parlamentti hyväksyi uuden koululain selkein numeroin. Koulu-uudistus tulee voimaan maaliskuussa 2016. Asiasta uutisoi Yle.

Share:
Reading time: 1 min

DSC07033Saimme viikon alkajaisiksi Helsingin Sdp:n vieraaksi työministeri Lauri Ihalaisen. Aamun valjetessa Vuosaaaren satamassa opimme, että pieniä merkkejä talouden kääntymisestä voi satamassa huomata. #KysyLaurilta -sessiossa saimme vastaukset sekä verkossa että paikan päällä esitettyihin kysymyksiin. Alla koonti keskeisistä kysymyksistä, jotka viime viikkoina puhuttaneet.

Keskustelu herättänyt Sitran viime viikolla julkaisema raportti?

”Jatkuvasti on mietittävä työttömyysturvan ajanmukaisuutta. Erilaisia ideoita on ja niitä myös jatkuvasti tutkitaan ministeriössä. Esimerkiksi nyt mietitään yrittäjyyden mahdollistamista työttömyysturvakaudella. Tällä vaalikaudella työurasopimuksessa ansiosidonnaista turvaa lyhennettiin jo 500:sta päivästä 400:ään päivään esimerkiksi silloin, jos työsuhde alle kolme vuotta. Eli sen suuntainen muutos on juuri tehty, jota Sitran julkaisemassa raportissa esitettiin.”

Menneen vaalikauden onnistumiset ja mitä jäänyt vaivaamaan?

”Kun katsomme nyt eteenpäin niin katteettomien lupauksien aika on ohi. Se mitä lupaa on pystyttävä toteuttamaan. Kasvu tullee olemaan hidasta ja työttömyys korkealla. Siksi politiikan merkitys korostuu. Arvoja mitataan siinä, kun julkista taloutta sopeutetaan. Tehdäänkö näitä päätöksiä oikeudenmukaisesti? Olemme näinä vaikeina vuosina tehneet päätöksiä, joissa heikoimpien kimppuun ei olla käyty ja sosiaalista perusturvaa on hieman vahvistettu. Sekä vaivaamaan jääneistä asioita että onnistumisia on liittyen monet työelämäasiat ja esimerkiksi nuorisotakuu. Haluan myös viedä eteenpäin inhimillisiä ratkaisuja, nyt esimerkiksi selvityksessä yli 60-vuotiaiden pitkään työttöminä olleiden asema ja mahdollisuudet päästä eläkkeelle.”

Miksi ette ole neljän vuoden aikana työministerinä toteuttanut nollasopimuksien kieltoa?

”Olen ministerinä lähtenyt siitä, että en vie eduskuntaan esityksiä, joissa ei ole kolmikannan eli hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden tukea. En ole tätä pelisääntöä halunnut rikkoa, koska se saattaisi tulevaisuudessa tuottaa ongelmallisia päätöksiä heikommassa asemassa oleville palkansaajille. Mutta kyllä jos jossain olisin toivonut edistystä niin ennen kaikkea kolmessa asiassa: nollasopimukset, lisätuntien tarjontavelvoite osa-aikaisille työntekijöille ja alipalkkauksen kielto. Olemme aktiivisesti näihin etsineet ratkaisuja ja malleja, mutta joku osapuoli on aina harannut vastaan.”

Viikon aihe eli metropolihallinnon mahdollisuudet?

”Kokoomus ei ole metropolista ollut innostunut, mutta se on sitoutunut metropoliesitykseen, joten kyllä se vielä tällä kaudella viedään eteenpäin.”

Eläkeiän nosto ja Sdp

”Iso asia on, että nyt on varmistettu eläkejärjestelmä rahoitus. Voimme lunastaa lupauksen ja olettaa, että paine eläkemaksujen nostamiseen vähenee. Toinen iso asia on, että eläkeikä nousee jatkossa eliniänodotteen mukaan niin, että jokainen lisäelinvuosi nostaisi eläkeikää kolmella kuukaudella. Tärkeää on saada TODELLISTA vanhuseläkkeellejäämisikää nostettua, nyt on se noin 61 ei suinkaan 63, joka nykyjärjestelmän alaikäraja.”

DSC07009 DSC07038 DSC07044 DSC07090ps. Eilen alkoi myös Soppaa ja sanomaa -juhlakevät, josta lisää tulevina viikkoina ja kuukausina.

Share:
Reading time: 2 min
Page 1 of 3123