Kirjoitin puoluekokouksen alkaessa viestin omalle postilistalle. Ohessa otteita saamistani vastauksista siivittämään toista puoluekokouspäivää:*

”Toivottavasti Jutta saa jatkaa puolueemme vetäjänä nyt, kun hän on saanut niin laajan kokemuksen ja tutustunut moniin kansainvälisiin politiikkoihin, joiden kanssa olisi nyt entistäkin helpompaa tehdä yhteistyötä. – Hyvä että sinä ja Ihalainen olette Jutan takana.”

”Toivottavasti Jutta pärjää! Joka tapauksessa on uljasta, että jäi tappelemaan kuin nainen!”

”Jos lueskelet viestejä siellä puoluekokouskiireissä niin toivon, että hyvänä puhujana pidät vahvan kannatuspuheenvuoron Jutan valinnan puolesta. Jos puoluekokousedustajat eivät ymmärrä ajan ilmiöitä (globalisaatio, digitalisaatio,jne) ja valitsevat Rinteen puolueen johtoon voi joku persuihin siirtynyt tulla takaisin, mutta vähänkin pidemmällä tähtäyksellä demareiden kannatukselle käy huonosti.
x x, yli 70 v äijä” **

”Kirjoitit hienosti kannatuksestasi Jutta Urpilaiselle. Allekirjoitan näkemyksesi täysin. Olen vähän tällainen hangaround puolueen liepeillä, mutta minulle on hyvin suuri merkitys sillä millaisin aattein ja aatoksin näin merkittävää puoluetta johdetaan, mihin suuntaan katsotaan ja miten vastuu kannetaan. Haluan olla luottavainen, mutta pelkään menneisyyteen katsojia. Ei puolue nouse sillä, että katsotaan Forssaan – nyt pitää katsoa eteenpäin.

Odotan mielenkiinnolla huomisaamun ehdokkaiden puheenvuoroja. Huominen on myös Eurooppa-päivä, symboliikkaa siinäkin.
Ilpo Tiihosen Ihmiseksi kasvamisesta sopinee sekä uuden elämän alkuun että uuden maailman rakentamiseen.

’Kun kasvaa ihmiseksi, täytyy kokeilla onko peltisiivet kalalokeilla
ja minkälaisin siivin lentää valtameren suola
ja onko muovivaahtoa sen hurjan härän kuola.

Täytyy koetella, koskea ja katsella ja haistella,
täytyy multaan painaa poskea ja vettä maistella.
Silloin tietää millaisessa maailmassa täytyy asua.

Mutta kaikkea ei ehdi nähdä,
paljon ohi vilahtaa
ja joka hetki syntyy jotain joka muuttaa maailmaa.’


*En laita lähettäjien nimiä mukaan, koska viestit laitettu suoraan minulle enkä nyt ehdit varmistaa, olisiko kirjoittajille ok käyttää heidän nimiään.
**Valitettavasti kannatuspuheenvuoropyynnöt piti tehdä eilen tiukkaan takarajaan mennessä enkä siihen junaan ehtinyt, kun olin pitämässä puheenvuoroa poliittisessa tilannekatsauksessa ja väistämättä vauvan kanssa osallistuminen hieman vaikuttaa ehtimisiin. Varmasti täällä aiemmin kirjaamani ajatukset kantavat muiden puheissa!

Share:
Reading time: 1 min

Haaste – tekoja kaikilta!

Jokainen sosiaalidemokraatti jakanee huolen puolueen kannatuksesta. Halu vaihtaa puheenjohtajaa tiivistyy monella arvioon siitä, että jonkun muun johdolla kannatusluvut olisivat paremmat.

Yksi puheenjohtajavaalin puolueen tulevaisuuden kannalta keskeinen anti, joka voi jatkossa konkreettisesti viedä puoluetta eteenpäin riippumatta pj-vaalin tuloksesta, liittyy puolueen sisäisestä työstä nousseeseen keskusteluun. Mitä ”kentällä” tehdään ja ei tehdä? Kuka toimintaa johtaa? Miten vaikkapa Eu-vaaleihin liittyvä vaalityö on organisoitu? Mikä on puheenjohtajan tehtävä, mikä puoluesihteerin, mikä kuntapäättäjien? Mitä rivijäsen voi tehdä ja tekee?

Sdp:n luonnollinen tavoite on nousta tulevissa eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Viimeksi olimme toiseksi suurin ja sen myötä paikka hallituksessa asioista päättämässä on ollut mahdollinen. Tuon paikan olemme monessa suhteessa myös hyödyntäneet. Hallituksen politiikka olisi ollut painotuksiltaan erilaista ilman Sdp:n keskeistä roolia toisena pääpuolueena.

Kukaan puheenjohtaja ei nosta puoluetta suurimmaksi yksin. Kyse on kokonaisuudesta. Siksi – riippumatta puheenjohtajavaalin tuloksesta – haaste vaalimenestyksestä lankeaa meille kaikille. Puoluetoimistolle, kaikille piirijärjestöille, luottamushenkilöille, jäsenille ja puolueen ja sosiaalidemokraattisten arvojen symppareille. Jos kaikki tekevät omassa asemassaan kaiken mahdollisen ja keskittyvät heikkouksien etsimisen sijaan vahvuuksien korostamiseen, mikä tahansa on mahdollista.

Pohdittaessa kannatusta kannattaa edelleen myös muistaa, että eduskuntavaaleissa 2011 suomalainen poliittinen järjestelmä koki suurimman mullistuksen vuosikymmeniin: 2011 alkaen 15-20 prosentin kannatuksesta kilpailevia puolueita on ollut kolmen sijasta neljä. Kun pienempien puolueiden kannatus on säilynyt liki ennallaan, kannatuksen uusjako on tapahtunut kokoomuksen, keskustan ja Sdp:n kesken. Edellisissä eduskuntavaaleissa se tarkoitti keskustalle alle 15 prosentin kannatusta.

Mitä Sdp on nykykannatuksella tehnyt – tekoja Jutalta!

Mutkikas vaalitulos 2011 tuotti mutkikkaat hallitusneuvottelut (vaaleista olen kirjoittanut toisaalla).

Sdp tunnetusti jätti hallitusneuvottelut kertaalleen, palasi myöhemmin neuvottelupöytään ja lopulta maahan saatiin kuuden puolueen hallitus, joka on osoittautunut lujemmaksi kuin alussa katsomoissa huudelleet toimittajat ja muut seuraajat uskoivat.

Kaikkein eniten hallituksen toimintakyky on levännyt kahden suurimman puolueen johtajien harteilla.

Viimeisen kolmen vuoden aikana Jutta Urpilainen on teoillaan osoittanut lujuutensa. En ole ollut ihan kaikista ratkaisuista samaa mieltä, mutta iso kuva on selvä: vaikeassa poliittisessa kokonaisuudessa, jossa Sdp:n kannatus on ollut laskeva ja päättäviä puolueita koko ajan kuusi, Jutta on jokaisessa merkittävässä neuvottelussa ajanut peräänantamattomasti läpi keskeisiä sosiaalidemokraattien arvoista johdettuja tavoitteita. Painopisteet ovat olleet työllisyyden ja kasvun edellytyksien tukeminen, hyvinvointierojen kaventaminen ja verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen. Esimerkkeinä mainittakoon satsaukset nuorten ja vaikeasti työllistyvien työllisyyteen, perusturvaan tehty tasokorotus ja puolison tulojen tarveharkinnan poisto työmarkkinatuessa. Verotuksessa suurimpien ansio-, perintö- ja eläketulojen verotusta sekä pääomatulo- ja osinkoverotusta on kiristetty. Pienituloisten tukemiseksi perus- ja työtulovähennystä on kasvatettu. Viimeisin työllisyyteen ja kasvuun satsaava lisäbudjetti hyväksyttiin perjantaina.

Kaikissa edellä  mainituissa kyse on teoista, aatteellisen tahtopoliitikon näytöistä vääntää ratkaisuja vaikeassa poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa. Itse asiassa olisi mielenkiintoista kuulla Jyrki Kataisen ja muiden kokoomusvaikuttajien arvio siitä, kuinka mieluusti he näkevät Jutan jatkossakin Sdp:n johdossa!

Oma tarinansa on työ, jota on tehty Eurooppa-tasolla. Sellaiset konkreettiset asiat kuten sijoittajavastuu ovat edenneet. Kolmen vuoden aikana Suomen valtiovarainministeristä on tainnut tulla maamme kokoa merkittävämpi eurooppalainen talousvaikuttaja. Tämän työn merkitys todennäköisesti korostuu entisestään EU-parlamenttivaalien jälkeen, jos sosiaalidemokraattinen ryhmä nousee parlamentin suurimmaksi ja näin eurooppalaiseen politiikkaan on odotettavissa painopisteen muutos.

Perimmäisin syy, miksi kannatan Jutta Urpilaisen valintaa puolueen puheenjohtajaksi

Koko puheenjohtajakautensa ajan Jutta Urpilainen on johdonmukaisesti korostanut Sdp:n luonnetta kokoavana arvopuolueena. Sdp ei ole minkään yksittäisen ryhmän tai eturyhmän asialla, vaan kuka tahansa voi olla Sdp:n jäsen tai kannattaja, jos jakaa liikkeen arvot ja niistä seuraavat tavoitteet. Arvoista Jutan ajattelussa keskeisimmäksi nousee oikeudenmukaisuus, sen rinnalla työ, vapaus, solidaarisuus, kohtuus ja kaikkia näitä läpileikkaa globaali vastuu on sitten kyse ilmastonmuutoksesta tai työelämän pelisäännöistä.

Suhde eturyhmiin määrittyy Jutan ajattelussa ja puheissa kirkkaana: puolue yhdistää erilaisten eturyhmien asioita, jotkut eturyhmät ovat luontaisesti arvojen kautta lähellä Sd-liikettä, mutta ero eturyhmän ja poliittisen puolueen välillä on aina se, että politiikassa tavoitellaan yhteiskunnan kokonaisetua.

Uskon, että vain kokoava arvopuolue voi olla merkittävä laajaa kannatusta nauttiva puolue Suomessa.

***

Ja se yhteinen huolemme, voidaanko istuvan puheenjohtajan johdolla voittaa vaalit? Enbusken haastattelussa viime viikolla ja tällä viikolla A-Studiossa ja Paasitornissa esiintynyt Jutta Urpilainen on vetänyt aivan uudella voimalla, itseluottamuksella ja ennen muuta rentoudella. Sellaisen puheenjohtajan johdolla kaikki on mahdollista.

Share:
Reading time: 3 min