Helsingin kaupunginvaltuusto evästää tänään kaupunginjohtoa vuoden 2015 talousarviovalmistelua varten. Sain valmistella ja pitää sd-ryhmän puheenvuoron. Jatkoimme ryhmän koko viime vuoden linjalla korostaen, että toisin kuin kokoomuslainen kaupunginjohto vuosia on esittänyt, Helsinki ei ole Suomi. Päinvastoin, kiitos hyvin hoidetun talouden juuri nyt  Helsingillä on mahdollisuus olla Suomen yleistä näivetyskierrettä haastava vastavoima, joka rohkenee satsata tasa-arvoon, investoida, kasvaa, innostaa ja onnistua. Painotuksiksi 2015 talousarvioon nostimme nuorten kaupungin, tasa-arvoisen kaupungin, kestävästi kasvavan kaupungin ja talousviisaan kaupunki.

Alla käyttämäni puheenvuoro. Puheenvuoro myös Stadin demarien blogissa täällä.

”Arvoisa pj, hyvät valtuutetut

Osin voi yhtyä täällä esiteltyyn yleiskuvaan Suomen talouden tilasta. Näin hidasta talouskasvua näin pitkään emme ole kokeneet itsenäisyytemme aikana. 1990-luvun alun lama pysyy mielissämme vaikka sen kesto oli varsin lyhyt ja pudotuksen jälkeen seurasi nousu nopea. Vaikka pientä orastavaa muutosta parempaan saattaa olla näköpiirissä, 2013 oli Suomessa poikkeuksellisen surkea talousvuosi ja kaikkia ennusteita huonompi.

Mutta sitten tulee se mutta.

Helsinki ei ole sama kuin Suomi.

Toisin kuin valtaosassa Suomen kuntia Helsinki on kasvava kaupunki. Viimeisen kahden vuoden aikana väestönkasvumme on ollut vuosittain noin 8000 kaupunkilaista. Ikääntyvässä Suomessa Helsinki kasvaa nuorilla ja maahanmuuttajilla: nettomuuton ylivoimaisesti suurin ryhmä vuosittain ovat 15-29 –vuotiaat. Koko maan 15-29 vuotiaista tulevaisuuden tekijöistä peräti 14 prosenttia asuu Helsingissä.

Talouden tunnuslukujen osalta Helsinki ei myöskään ole Suomi. Ilmeisesti Helsingin viime vuoden tilinpäätös tulee yllättämään meidät kaikki. Ennakkotietojen mukaan kaupungin voitto olisi nousemassa jopa yli 150 miljoonaan, mikä ylittäisi talousarvion ennusteen 120:lla miljoonalla. Ja tämä siis kaikkia ennusteita surkeampana talousvuonna 2013!

Pidemmän aikavälin kokonaistalousasemaa kuvaa taseemme, joka on vahvasti ylijäämäinen. Meillä on siis omaisuutta per asukas huomattavasti enemmän kuin lainaa per asukas.

Kiitos hyvän taloudenpidon, kriisikuntien riivaamassa Suomessa Helsinki on vakaa ja vauras.

Siksi esitämme, että kriisimielialan lietsomisen ja ylivarovaisen budjetoinnin sijaan otamme tässä kohdassa maan tulevaisuusveturin roolin tosissamme ja teemme viisasta eteenpäin katsovaa kasvavan kaupungin talouspolitiikkaa.

Talousarviovalmistelussa haluamme korostaa neljää painotusta.

1 Ensinnä talousarviossa tulee näkyä nuorten kaupunki.

Nuorisotakuun toteuttaminen on prioriteetti. Ammatillisia koulutuspaikkoja on edelleen lisättävä. Esitämme nuorten kesätyömahdollisuuksien rakentamista kesätyöseteleillä. Opetus on peruspalvelu, tarvitsemme riittäviä ja riittävän ripeitä investointeja uusien alueiden tiloihin ja vanhojen tilojen peruskorjaukseen. Home ei odottamalla häivy ja esimerkiksi Roihuvuoren tai Kalasataman lapset ja nuoret ansaitsevat luvatut koulutilat!

2 Toiseksi talousarviossa on heijastuttava tasa-arvon kaupunki.

Valtuustokauden strategian keskeinen yhteisesti hyväksytty tavoite on hyvinvointierojen kaventaminen. Kyse on ihmisten ja alueiden välisestä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.

Tasa-arvo toteutuu arjessa. Siksi esimerkiksi terveyskeskusten, hoiva- ja kuntoutuspalvelujen, kotipalvelun, päivähoidon, päihde- ja mielenterveystyön ja lähikoulujen riittävät ja oikea-aikaiset resurssit on turvattava.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa budjetoinnin tolkku ei saa jäädä poliittisten ryhmien neuvottelujen varaan, kuten viime vuonna osin tapahtui. Kaupunginjohtajan vastuulla on, että valmisteltavassa budjettiesityksessä huomioidaan sovittu eli väestökasvu + indeksi -1 prosentti. Lakisääteiset toimeentulotukimenot eivät tähän yhtälöön kuulu!

Tasa-arvoisen kaupungin ja kaupunkilaisten elämänlaadun ytimessä on kaikille avoin kulttuuri. Haluamme, että virastojen työssä kulttuuri edelleen jalkautuu arkeen ja alueille.

Tasa-arvoisissa palveluissa on kyse investoinneista. Sen ymmärtämisestä, mistä syntyy pitkällä tähtäimellä suurimmat ehkäisevän työn tuotot. Tietoa meillä on, nyt rohkeutta sen soveltamiseen jo valmistelussa.

3 Kolmanneksi talousarviossa pitää näkyä kestävästi kasvava kaupunki.

Virkamiesvalmistelijat ovat arvioineet meitä olevan 2050 850 000. Tähän valtaisaan kasvuun on saatava sitoutettua kaupunkilaiset mukaan, 200 000 uutta asukasta pitää olla osa yhteistä mielikuvaamme tulevaisuuden Helsingistä, se on otettava esimerkiksi viestinnän tavoitteeksi. Kasvun myötä tarvitsemme valtavaa asuntojen lisätarjontaa, tarvitsemme SEKÄ uusia mittavia alueita ETTÄ täydennysrakentamista, tarvitsemme monipuolista rakentamista, hitasta ja vuokra-asuntoja. Mitä lähempänä olemassa olevia palveluja ja metro- ja raidereittejä uudet kodit ovat, sen viisaampaa niin ympäristön, talouden kuin ihmisten näkökulmasta. Samalla uusien alueiden asukkaille annetuista rakennus- ja palvelulupauksista on pidettävä kiinni.

4 Neljänneksi Helsingin on oltava talousviisas kaupunki.

Haluamme nähdä budjetin,

Share:
Reading time: 4 min

(Julkaistu Demokraatissa 10.2.2014.)

Elämme ennen näkemättömän avoimessa globaalissa taloudessa. Ajan merkittävimpänä megatrendinä listataan tutkimuksesta toiseen keskinäisriippuvuus. Koskaan ihmiskunnan historiassa eivät kansojen kohtalot ole olleet niin likellä toisiaan.

Tämä ennennäkemättömän avoin globaali talous on toistaiseksi tuonut suomalaisesta vinkkelistä tarkasteltuna mukanaan ennen näkemätöntä vaurautta ja muuttanut arkeamme. Olemme osa maailman ilmiöitä, uusien teknologioiden tuomia arjen muutoksia, ruokakulttuuria, ihmisten liikkuvuutta. Nuoret ammattilaiset työskentelevät sujuvasti eri mantereilla ja kaupan lihatiskivastaaja lähtee talviksi Thaimaahan. Kaupoissamme on Helsingistä Utsjoelle elintarvikkeita, joita pari vuosikymmentä aiemmin tuotiin matkatuliaisina muilta mailta.

Vauraus ja arjen muutos ei kuitenkaan tunnu jakautuvan tasaisesti. Moni kansalainen kokee, että on jotenkin sivussa, osaton uusista mahdollisuuksista. Kyse ei ole pelkästään taloudellisesta epätasa-arvon kokemuksesta, vaan myös siitä, että avoin maailma näyttäytyy uhkana ja tulevaisuus pelottaa.

Samalla kun globaali avoin talous on tuonut mukanaan ennen näkemätöntä vaurautta ja nousseen elintason, se on tuonut mukanaan myös ennen näkemättömiä riskejä sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Työpaikkoja tulee ja menee. Aloja syntyy ja katoaa.

Miten tässä maailmassa voi kansakuntana ja yksilönä pärjätä?

Minä uskon, että

Share:
Reading time: 2 min