”Meidän aikamme kysymykset ovat niin vaikeita ja monimutkaisia, että niitä ei voi ratkaista muuten kuin yhdessä sopimalla, siis politiikassa. Siksi politiikka täytyy pelastaa, ja politiikan täytyy pelastaa maailma.”

Tähän tapaan kiteytin ajatuksiani eduskuntavaalien alla pari vuotta sitten. Menneenä viikkona ja  viikonloppuna edellä kuvattu konkretisoitui, kun seitsemän puolueen voimin neuvottelimme Helsingin tulevan neljän vuoden strategiaa eli kaupungin toimintaa linjaavia kirjauksia tavoitteista ja reunaehdoista.

Blogin lopussa kokoomuksen johdolla muokattu yhteinen tiedote, jossa tiivistetään perusasiat. Omasta puolestani nostaisin tässä vaiheessa:

  • Oman neuvottelumme johtoajatuksena ollut ”kestävästi kasvava Helsinki, jossa eriarvoisuus vähenee” tuli läpileikkaavasti strategian henkeen ja yksittäisiin kirjauksiin. Tältä pohjalta on motivoitua sitoutua kaupunkimme kehittämiseen ja rakentamiseen. Taustalla kaupunginjohtaman toteamus siitä, että edellisen neljän vuoden aikana nimenomaan eriarvoistumiskehityksen pysäyttämisessä on epäonnistuttu. Nyt on syytä onnistua.
  • Seitsemän puoluetta pystyi sopimaan yhteisestä strategiasta, joka sisältää talousraamit, ennätysajassa eli yhden viikonlopun neuvottelulla. Päivät olivat pitkiä ja monet kysymykset vaikeita, mutta kaikki halusivat löytää tavoitteet ja kirjaukset, jossa kaikkien on mahdollista olla mukana. Kaupungin tasapainoisen eri näkökulmia arvostavan kehittämisen kannalta pidän tätä merkittävänä.
  • Saimme läpi uuden perusperiaatteen siihen, mihin kaupungin 4,5 miljardin budjettiraami perustetaan. Pohjaesityksessä perustaksi esitettiin verotuloennustetta. Käytännössä numeroiksi muutettuna tämä olisi tarkoittanut esimerkiksi 2014 osalta huomattavia leikkauksia palveluihin, koska esitys ei huomioinut väestönkasvua ja elinkustannusten nousua. Nyt perusperiaatteeksi kirjattiin reaalimenot (nykytaso + elinkustannuksia, palkankorotuksia jne heijasteleva indeksi) ja väestönkasvu. Yhden prosentin tiukka säästötavoite 2014 alkaen oli yhteisesti hyväksyttävissä oleva joskin tiukka tuottavuustavoite. Indeksien ja väestönkasvun ottaminen perustaksi on sekä periaatteellisena taloussuunnitteluasiana merkittävä että merkityksellisyydeltään esimerkiksi 2014 noin 50 miljoonan arvoinen. Merkittävimmin lisäys tuntuu sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä oli kokonaisuus, jonka puolesta teimme meidän ryhmässä suurimman pohjatyön, koska talous määrittää rajat muulle toiminnalle ja kasvava kaupunki edellyttää näkymää kasvun vaatimuksista. Investointitason osalta olisimme toivoneet kasvavan kaupungin näkökulmaa voimallisemmin kuin neuvottelutulos. Toisaalla vaakakupissa oli velkaantumispelko.
Share:
Reading time: 5 min

(kolumni Demokraatti 4.3.2013)

”Puolivälianalyysin yllätys: hallitusohjelma lähes toteutettu – Hallitus voi keskittyä loppukautensa muutamaan ydinasiaan.”

Moisia otsikkoja emme viime viikolla nähneet. Se olisi ollut ihan mahdollista. Valmistautuessamme parin viikon päässä olevaan hallituksen loppukautta linjaavaan kehysriiheen kannattaa pysähtyä hetkeksi todellisen puoliväliarvion äärellä: mitä on jo tehty.

*****

Aloitetaan kokonaisuudesta: hallitus on tehdyn seurannan mukaan toteuttanut hallitusohjelmasta yli 80 prosenttia. Se on hyvä uutinen, koska hallitusohjelmassa on paljon Sdp:n tavoitteista ja arvopohjasta kummunneita kirjauksia.

*****

Entä julkinen talous? Hallitus aloitti työnsä pahasti pakkasella, kun edellinen hallitus oli kääntänyt kolme miljardia ylijäämäisen taloustilanteen 8 miljardin alijäämään. Osa 11 miljardin muutoksesta neljässä vuodessa selittyy finanssikriisin tuomalla taloustilanteen muutoksella, mutta loppu oli sinivihreän hallituksen politiikkaa, jossa verotusta alennettiin systemaattisesti.

Nykyhallitus on kääntänyt taloudenpidon suunnan huolimatta epävarmasta suhdanteesta ja olemattomasta kasvusta. Kuluvan vuoden talousarvio on edelleen alijäämäinen, mutta puolitoista miljardia vähemmän kuin vuonna 2011. Sopeutuksia linjattaessa oikeudenmukaisuuden lisääminen esimerkiksi verotuksessa on toteutunut, tästä yhtenä esimerkkinä solidaarisuusvero. Laajemmin talouspolitiikan sävy on myös muuttanut, kun valtiovarainministerin johdolla julkiseen keskusteluun on noussut näkökulmia liittyen esimerkiksi veronkiertoon, kohtuuttomiin palkkioihin ja julkisten hankintojen eettisiin periaatteisiin. Eurokriisissä rohjettiin omaksua aktiivinen ja periksiantamaton linja. Tekee kansakunnalle hyvää, kun valtiovarainministeri uskaltaa sanoa myös, mikä hänestä tuntuu olevan oikein.

*****

Mitä voi sanoa hallituksen monista hankkeista?

Share:
Reading time: 2 min