”Noista pitäisi kertoa enemmän”; totesi lapsen kaverin isä futiskentän laidalla viime viikolla. Hän viittasi kaupunginhallituksen päätöksiin. Isä korosti, kuinka tärkeää on, että kaupunkilaisille konkretisoituu, mitä kaikkea yhteinen kaupunkimme tekee ja meille kaupunkilaisille järjestää. Samalla tulee esiin se, millaisesta asiakirjosta yksittäinen luottamushenkilö päättää.

Futiskentän laidalla puheena oli mikäs muu kuin tekonurmi. Keskusta-alueen ja eteläisen Helsingin kenttätilanne on ollut futisinnostuksen valtaamien pikkupoika- ja tyttölaumojen kokoon nähden viime vuosina kovin rajallinen. Kaiken kukkuraksi Jätkäsaaren tekonurmea suojannut kuplahalli lensi Tapaninpäivän myrskytuuliin vuosi sitten. Myös itse kenttä jää piakkoin rakennustyömaan jalkoihin.

Mitä kaupunginhallitus sitten päätti?

Kolmen urheiluseuran yhteishakemuksesta tehtiin 15 vuoden vuokrasopimus Väinämöisen kentän puolikkaasta. Lisäksi kaupunginhallituksen päätöksellä taattiin seurojen muodostamalle yhtiölle 15 vuoden laina (148 000 euroa) tekonurmikentän kustannuksiin. Hanke on osa 2011 hyväksyttyä toimintaperiaatetta, jonka puitteissa kaupunki pyrkii toteuttamaan futisseurojen kanssa yhteistyössä kaksi kenttää vuodessa. Ideana on, että kentät ovat seurojen ja kaupungin (esimerkiksi koulut) yhteiskäytössä.

Käytännössä kaupunginhallituksen tekemä päätös siis tarkoittaa, että kesäkuussa Väiskin kentällä pelataan tekonurmikentällä avajaisturnaus!

Toisenlainen esimerkki kaupunginhallituksen päätöskirjosta

Share:
Reading time: 3 min

Tänään Helsingin kaupunginvaltuusto kävi lähetekeskustelun vuoden 2014 talousarviosta. Valtuutetut siis kertoivat näkemyksiään ryydittämään valmistelua, jota virkamiehet nyt jatkavat. Kaikkien poliittisten ryhmien vetäjät esittelivät ryhmien kantoja ja sen jälkeen yksittäiset valtuutetut saivat kertoa näkemyksiään.

Alla otteita omasta lähetekeskustelupuheenvuorostani sekä ryhmänvetäjämme Osku Pajamäen puheenvuorosta. Koko keskustelun voi katsoa Helsinki-kanavalta http://www.helsinkikanava.fi/fi.

*****

Pilvi Torsti:

Hyvät valtuutetut,

”Tulevien neljän vuoden kaupungin strategia ja talousarvio 2014 ovat osa sitä valmistelua, josta alkaa tämän uuden valtuuston taloustarina. Tuntuu itsestään selvältä, että tarinan lähtökohtana täytyy olla se, mitä kaupunginjohtaja Pajunen meille on todennut: viimeisen neljän vuoden aikana onnistuttiin monissa asioissa, mutta epäonnistuttiin täysin yhdessä eli kaupungin eriytymiskehityksen suunnankäännöksessä. Onnistumisiin täytyy laskea myös se taloudenpito: huomioiden maailmantalouden, Euroopan ja Suomen taloustilanteen dramaattisen muutoksen, on onniteltava Helsingin päättäjiä ja johtajistoa siitä, että taloudelliset lähtökohtamme nyt ovat niinkin hyvät.”

”Tämä on lähetekeskustelu, jossa voi antaa evästyksiä jatkovalmisteluun. Omat terveiseni liittyvät työllisyyteen ja sitä myöten tuottavuuden kasvattamiseen. Erityishuomiota pitää kiinnittää kolmeen ryhmään: nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin ja maahanmuuttajiin:

1) Nuorten työllisyys heikkenee juuri nyt epävarman suhdanteen vuoksi. Siksi nuorisotakuun kunnianhimoinen toteuttamisen korostuu. Saattaisi olla rohkea oman lupauksen aika: Helsingin oma nuorten työllisyystakuu, johon satsataan kaupungin taholta nyt ja otetaan mukaan tähän työhön työnantajien edustajat. Satsauksia voidaan vähentää, kun suhdannetilanne paranee.

2) Pitkäaikaistyöttömien osalta voimme vastata esimerkiksi Lasse Männistön peräänkuuluttamaan toiveeseen uusista ideoita ja toimintatavoista ja Sirpa Puhakan toiveeseen siitä, että myös Helsinki hyödyntäisi Lapin malliin valtion hankkeita. Helsingille on juuri luvattu lähes kaksi miljoonaa vuodessa osana pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilua 2012-2014. Kokeilussa voidaan nimenomaan miettiä uusia tapoja, malleja ja avauksia. Kun joka 10 helsinkiläinen saa toimeentulotukea, tällä pitkäaikaistyöttömyyshankkeella on paljon voitettavaa inhimillisesti ja taloudellisesti. Ilkka Taipaleen esittämän toiveen mukaan myös kaupunki voisi toimia esimerkkinä työllistäjänä.

3) Maahanmuuttajien työllistämisajattelussa Helsinki on ollut edelläkävijä. Kannustan jatkamaan sillä linjalla, koska maahanmuuttajataustainen väestö on paitsi tulevaisuuden suuri voimavara, myös nopeimmin kasvava väestöryhmämme. Viimesyksyinen tutkimus osoitti, että venäläisellä nimellä joutui lähettämän kaksi kertaa enemmän hakemuksia saadakseen töitä kuin suomalaisella nimellä, jos muut ansiot olivat samat. Nyt Helsinki on ottanut tästä kopin: parhaillaan on meneillään maamm ilmeisesti ensimmäinen nimetön työnhaku. Hankkeesta täällä.”

”Hyvinvointivaltion ja hyvinvoivan Helsingin perustana on korkea työllisyysaste. Siksi esitän, että talousarvion valmistelussa on keskeisenä elementtinä mukana vahva työpoliittinen ote ja erityisiä panostuksia nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin ja maahanmuuttajiin.”

”Täällä on onneksi kuultu monta puheenvuoroa siitä, kuinka tärkeää on yhdistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä politiikka sellaiseksi talouspolitiikaksi, joka korostaa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ja kestävästi kasvavaa Helsinkiä. Tästä lähtee tämän valtuuston vastuullinen taloustarina.”

*****

Osku Pajamäki/Sdp:n ryhmäpuheenvuoro:

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Talousarvion lähetekeskustelu yhdistyy nyt voimakkaasti valtuustostrategiaan. Strategia asettaa talousarviolle lähtökohdat ja reunaehdot. Toimintaympäristömme on osin arvaamattomassa muutoksen tilassa. Strategialuonnos korostaa siksi perustellusti demokratiatyön merkitystä sekä globalisaation tuomia uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Tähän pyrimme myös talouspolitiikalla.”

”Taloudenpidossaan kaupunki on onnistunut varsin hyvin, edellisen strategian keskeisessä tavoitteessa, eriytymiskehityksen pysäyttämisessä huonosti. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kasvaneet, kun piti käydä päinvastoin. Ja tälle kaiken läpileikkaavalle tavoitteelle, eriytymiskehityksen pysäyttämiselle, talousarviokeskustelun ja taloussuunnittelun ylipäätään tulee olla alisteinen. Tähän meidän politiikkamme ja talouspolitiikkamme tulee keskittymään ja sille etsimme tukea.”

”Kokonaisuudessaan tasa-arvoisesti kehittyvä kaupunki on myös kilpailukykyinen. Ja tämä hyvinvointiin keskittyvä taloustarina on ainoa tarina, joka on myös aidosti ekologisesti kestävä.”

”Kaupungin ongelmien ratkaisu on pitkälti omissa käsissämme.

Share:
Reading time: 6 min

(kolumni Demokraatti 4.2.2013)

Arvostan Sd-liikettä kansainvälisenä ja kansallisesti koko valtakunnassa toimivana puolueena. Pyrimme sovittamaan yhteen globaaleja ja lokaaleja näkökulmia sekä erilaisista elämänpiireistä kumpuavia tavoitteita.

Joskus alueellisen tasapainon etsiminen voi myös estää huomaamasta lähellä olevia kysymyksiä.

Helsingissä kokoontui toissa viikolla epätavallinen maakunnan karvalakkilähetystö, joka pyrki ministeri Gustafssonin pakeille. Karvalakkilähetystön edustajat tulivat Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen johdolla tullut porukka halusi kertoa ministerille, miksi ministerin koulutuspaikkoja koskevat esitykset pitää toteuttaa. Muualta Suomesta on siirrettävä koulutuspaikkoja pääkaupunkiseudulle.

Karvalakkilähetystö oli tehnyt kotiläksynsä ja –laskunsa. Johtopäätös on, että pääkaupunkiseudun nuoret ovat räikeän eriarvoisessa asemassa suhteessa muun Suomen nuoriin.

Taustalla on pitkään jatkunut epäsuhta ammatillisen koulutuksen paikoissa. Vuonna 2010 pääkaupunkiseudulla vain 26,7 prosenttia nuoria oli ammatillisessa koulutuksessa, kun koko maan keskiarvo oli 45,1 prosenttia.

Kyse ei ole

Share:
Reading time: 2 min