Satunnaisia bongauksia puoluekokouksesta:

Hauskin: Mikael Jungner & muutosvastarinta –puhe (http://www.youtube.com/watch?v=5vgY6IWGQd8&feature=relmfu kohta 28’00-38’00)

Monipuolisimmin Sd-aatteesta: Ruotsin demarien pj:n Stefan Löfvenin puhe

Jatkoseuranta: varapuheenjohtaja Eero Vainion kampaus – nuttura vai kiharat valtoimenaan (ks. kuvat ennen valintaa ja valinnan jälkeen)

***

Toivoisin, että jokainen kansalainen voisi joskus osallistua puoluekokouksen tapaiseen kansankokoukseen.

Kun lauantaiaamuna nousimme viettämään hiljaista hetkeä Hyvinkään murheellisten tapahtumien vuoksi, oli jotenkin lohdullista tehdä se 500 puoluekokousedustajan kanssa. Koossa oli joukko eri-ikäisiä erilaisilla elämänaloilla toimivia kansalaisia eri puolilta Suomea. Kaikkia yhdisti pyrkimys paremman maailman ja Suomen tavoitteesta myös tällaisen käsittämättömän väkivallan teon hetkellä. Kosketti olla heidän kanssaan hiljaa.

500 edustajan salissa on voima, joka ei välity televisiosta katsoen. 500 edustajan kokous on kokemus kansanvallasta, johon tasavaltamme perustuu. Tässä kokouksessa käsittelyssä oli henkilövalintojen lisäksi yli 200 aloitetta, kaksi laajaa asia-kokonaisuutta (Eurooppa ja demokratia) ja julkilausumat. Puoluekokouksen linjaamat kannat siirtyvät puolueen hallitusohjelmiin ja jokapäiväisen politiikan tavoitteiseen – tämän olen nähnyt viimeisen kahden vuoden aikana.

Tätä kokousta symboloi kokouksen ensimmäinen äänestys torstaina aamuna ja salin täyttänyt vihreiden lippujen meri. Matti Niemen esitys, jota Olli-Pekka Koljonen kannatti, linjasi heti kokouksen aluksi, että koko puolueen johtoviisikko valitaan avoimella vaalilla. Aiemminkin näin on tehty puheenjohtajan ja puoluesihteerin osalta. Merkittävää oli tämän periaatteen laajentaminen myös varapuheenjohtajavaaliin, jossa edustajat ovat aiemmin äänestäneet vaalivaliokunnan esityksen perusteella. Käytännössä esitetyn listan ulkopuolelta on harvoin noustu puoluejohtoon.

Vihreiden lippujen meressä oli siis kyseessä merkittävä periaate. Puoluekokous päätti liki yksimielisesti muuttaa tapaansa toimia. Kyse on avoimuudesta ja demokratiasta.

Toinen kokouksen huipentuma

Share:
Reading time: 5 min

Joihinkin päiviin mahtuu enemmän kuin melkein pystyy käsittelemään.

Tänään Kreikan tilanne tuli pisteeseen, joka on tähän mennessä vakavin ikinä koko Euroopan rahaliiton kannalta.

Omassa työssäni työministerin erityisavustajana olin historiallisessa tilanteessa, kun esittelin ensimmäisen vetämäni kolmikantaisen työn tuloksia seminaarissa. Väliraportissa linjataan määräaikaisista työsuhteista, osa-aikaisuudesta, vuokratyöstä ja itsensä työllistäjistä. Uusi ja avartava kokemus oli vetää ryhmää, jossa 25 henkeä muotoili yhteisen analyysin ja sen pohjalta esitykset jatkotoimista.

Lopuksi keskelle seminaaria tuli viesti ystävältä stadin demarien kunnallisvaaliäänestyksestä, jossa sijoituin naisten ykköseksi ja koko listan kolmoseksi Pentti Arajärven ja Eero Heinäluoman jälkeen (kiitos valtavasti kaikille tukeneille!). ”Onnea ykkösnaiselle, edellä vain presidentin mies ja eduskunnan puhemies” kuului viesti.

Tässä linkkejä:

Uutinen stadin demarien kunnallisvaaliäänestyksestä.

Tiedote Trendi-ryhmän työstä ”Väliraportti työvoimatrendeistä: Määräaikaiset työsuhteet vakiintuneet, itsensä työllistäjät uusi trendi”

Työministeri Ihalaisen kommentti Trendiryhmän väliraportista ”Ihalainen: Laaja yhteinen näkemys epätyypillisistä työsuhteista edistää ripeitä ratkaisuja”

Share:
Reading time: 1 min

(kolumni Demokraatti 9.5.2012)

Lukuisia työoikeuteen liittyviä lakeja kirjoittanut juristi Raila Kangasperko muisteli vuosikymmenien työuraansa viime viikolla. ”Yksi näkökohta, minkä haluan nostaa esille on, että lainsäädännön lähtökohta on suojella heikompaa osapuolta.”

En tiedä kuvittelinko vain, mutta ihan kuin tässä kohtaa puheenvuoroa salissa olisi kuulunut pieni kohahdus. Näkökulmaan palattiin myöhemmissä seminaarin puheenvuoroissa. Ajatuksessa oli tarttumapintaa.

Kun vuosikymmenien merkittävän työuran tehnyt henkilö esitelmöi ja pohtii mennyttä, hän punnitsee sanottavansa tavallista harkitummin. Puhuja tietää, että häneltä toivotaan jonkinlaista synteesiä, olennaisen havaitsemista. Siksi arvostetun työlakien kirjoittajan viimeinen puheenvuoro valtion virkamiehenä oli merkille pantava.

Onko näkökulma heikomman suojelusta lainsäädännön perustana niin piilossa nyky-yhteiskunnan peruseetoksessa, että se on tarpeen erikseen todeta? Eikö heikomman osapuolen suojelu ole koko työoikeuslainsäädännön lähtökohta?

Työsopimuslakien historia on ilman muuta ollut työntekijöiden aseman paranemisen historiaa. Historiallisesti myös kolmikantaiseen valmisteluun on keskeisesti liittynyt ajatus siitä, että järjestöjen kautta kaikkien – myös heikompien – ääni kuuluu. Työntekijäjärjestöjen tehtävänä on ollut

Share:
Reading time: 1 min