(kolumni Demokraatti 11.4.2012)

Lapsilähtöisyys ajaa suomalaisäitejä kotiin vuosiksi. Syyllisyys kalvaa, jos vauvanruuat tulevat purkista tai vaipat ovat kertakäyttöisiä. Pienten lasten vanhemmat laittavat keskinäisen romantiikan ”jäähylle” pikkulapsivuosien ajaksi.

Näin havainnoi Helsingin Sanomain toimittaja Heli Suominen arvioidessaan Ranskassa asuvan amerikkalaisen Pamela Druckermanin kirjaa ”Ranskalaislapset eivät heitä ruokaa”. Suominen kävi läpi Ranskaan muuttaneen amerikkalaisen arvioita siitä, kuinka suhtautuminen lapsiin Ranskassa eroaa amerikkalaisesta. Druckermanin mukaan tuloksena on lapsia, jotka osaavat leikkiä itsekseen, nukkuvat yönsä ja käyttäytyvät ruokapöydässä. Ero amerikkalaislapsiin on hänen mielestään merkille pantava.

Vuosia Pariisissa perheineen asunut Suominen koki, että vertailu toimi myös Suomen ja Ranskan välillä. Suomessa perhepedit ovat muotia, vaikka vanhemmat nukkuvat niissä huonosti. Vuosien kotihoitoon päädytään, koska ajatellaan sen olevan lapselle parasta. Se, kävisikö aikuinen mieluummin töissä, ei kuulu osaksi arviota.

Suominen nosti tärkeän kissan pöydälle: lapsilähtöisyys voi mennä överiksi, vaikka kaikki pyrkivät hyvään.

Eikä todellakaan ole helppoa sanoa, mikä lapselle on parasta. Jos

Share:
Reading time: 2 min