(Kolumni julkaistu Uutispäivä Demarissa 22.12.2011)

”Paavo Väyrynen kisaa paikasta presidentinvaalien toiselle kierrokselle.”

”Suomalaiset kansanedustajat esittivät hiljaista hetkeä eduskunnassa Pohjois-Korean diktaattorin muistolle ja toivoivat tsemppiä suurelle seuraajalle.”

”Hajoaako euro – varaudu markan paluuseen.”

Vuosi sitten moiset otsikot olisivat kuuluneet viihdeohjelmaan, joka ammentaa poliittisesta satiirista. Kukaan ei olisi voinut uskoa, että niistä tulee suomalaisen poliittisen keskustelun ja kahvipöytien tositeemoja.

Poliittinen keskusteluagenda on arvaamaton. Arvaamattomuuteen liittyy, että aiheet vaihtuvat. Otetaan esimerkiksi ilmastonmuutos.

Ilmastonmuutos murtautui aktivistien agendalta valtavirtaan muutama vuosi sitten. Vaikutti selvältä, että se tulee jatkossa ohjaamaan kaikkea keskustelua ja päätöksentekoa. Al Goren Epämiellyttävä totuus –dokumentti kiersi maailman elokuvasaleja. YK:n ilmastopaneeli palkittiin Nobelilla. Lehdet tekivät hiilijalanjälkilaskureita.

Mitä sitten tapahtui? Olemmeko onnistuneet pysäyttämään ilmaston lämpenemisen? Emme. Ovat maailman maat saaneet aikaa heti voimassa olevia sitovia sopimuksia? Eivät.

Päinvastoin. Monet

Share:
Reading time: 2 min

(HS Mielipide 13.12.2011)

Anu Suoranta ja Päivi Niemi-Laine aloittivat keskustelun itsensä työllistäjien ongelmallisesta asemasta suhteessa nykyiseen lainsäädäntöön (HS Mielipide 9. 12.). Kirjoituksen saamissa vastauksissa kirjoittajia on kritisoitu pakkoyrittäjyydellä pelottelusta ja väärän kuvan antamisesta.

Työ- ja elinkeinoministeriössä itsensä työllistäjät on tunnistettu työmarkkinoiden kasvavaksi trendiksi. Syyskuussa alkoi työvoiman käyttötapoja ja työn tekemisen muotojen muutostrendejä selvittävä hanke, jossa itsensä työllistämistä käsitellään erillisenä teemana määräaikaisuuden, vuokratyön ja osaaikaisuuden rinnalla.

Tällä viikolla ilmestynyt Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen perustuva Hanna Sutelan ja Anna Pärnäsen selvitys vahvistaa tunnistetun trendin. Selvitys arvioi maassa olleen viime vuonna 143 000 sellaista yrittäjää, joiden katsotaan toimivan palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa. Yksinyrittäjien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa noin 20 prosenttia. Trendiä korostaa se, että muuten yrittäjyys on maassamme vähentynyt.

Maamme sosiaaliturva ja työelämään liittyvät käytännöt perustuvat tyypillisesti joko yrittäjyyteen tai työsuhteessa tehtyyn palkkatyöhön. Sutelan ja Pärnäsen luvut perustelevat, miksi nyt on syytä kiinnittää erityistä huomiota joukkoon, jonka asemassa on piirteitä molemmista.

Osana hanketta pyritään muodostamaan kuva itsensä työllistämisen määrästä ja piirteistä sekä tekemään lainsäädäntöä ja työelämän käytäntöjä koskevia esityksiä. Tavoitteena on lainsäädäntö, joka tunnistaa työelämän ja työn teettämisen ja tekemisen tapojen muutokset ja niiden vaikutukset sekä työntekijöille että työnantajille.

Nähdäkseni maalikuussa valmistuvan työryhmätyön pitäisi vastata asiasta kirjoittaneiden huoliin. Työ- ja elinkeinoministeriössä on meneillään myös työmarkkinoiden toimivuuteen ja yrittäjien palveluihin liittyviä hankkeita, joilta on lupa odottaa esityksiä ja tuloksia ensi vuoden aikana.

Pilvi Torsti, työministerin erityisavustaja (sd), Helsinki

Share:
Reading time: 1 min