(column in Helsinki University Bulletin 4/2009)

So, Dr Torsti has not yet arrived,” the minister says to his secretary as he walks into the waiting room of his office and scans the people in the room. “Yes she has, she is waiting for you there in the corner,” the secretary
whispers, blushing, and nods towards me as I sit on the couch and pretend to be reading.

“Oh, I am very sorry, Dr Torsti, I expected you to look different,” says the minister apologetically and leads me with smooth Balkan style into his office in central Sarajevo. We are to negotiate about his support for an educational project I am in charge of. When a Bosnian minister says “different” he actually means “male” and “older”.

Therefore, working in the masculine Balkan culture has taught me (lisää…)

(Kolumni julkaistu Uutispäivä Demarissa 16.11.2009)

Vuoden 2009 voisi julistaa eduskunnassa yliopiston vuodeksi. Keväällä säädettiin historialliseksi mainostettu yliopistolaki. Viime viikolla hyväksyttiin hallituspuolueiden tuella uusi laki Suomen Akatemiasta. Laki herätti asiaa tuntevissa hallituspuolueiden kansanedustajissa aiheellista kritiikkiä, mutta heidän voimansa eduskunnassa ei riittänyt. Voimattomuus näkyi poissaolona äänestyksistä. Kaksi vihreätä sentään äänesti vastaan.

***

Olen arvostellut kummankin lain valmistelua ja sisältöä. Yhteistä niille on ollut kiire, jolla lait on juntattu läpi. Lausuntokierrokset ovat vaikuttaneet ikäviltä muodollisuuksilta, eivät aidoilta pyrkimyksiltä tehdä mahdollisimman hyvä ja tarkoituksenmukainen laki. Tiedepoliittista pohdintaa tai tieteellisen työn ja akateemisen toimintaympäristön perusolemuksen arviointia lainvalmisteluun ei ole kuulunut. (lisää…)

(Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 2.11.2009)

Eduskunta saa marraskuussa käsiteltäväkseen esityksen uudeksi akatemialaiksi. Lain perusteluita ihmeteltiin Helsingin Sanomien pääkirjoituksessakin (15. 10.), mutta valitettavasti eduskunnan sivistysvaliokunnan enemmistö äänesti 16. 10. lakiesityksen puolesta.

Eduskunnalla on kuitenkin mahdollisuus tehdä järkevä ratkaisu ja olla hyväksymättä lakia nykymuodossaan.

Suomen Akatemia ja sen tutkijan virat ovat toimiva osa suomalaista tiedemaailmaa. Uuden lain mukaan Akatemian itsenäiset tutkijan virat siirtyisivät yliopistojen hallinnoitaviksi.

Asiakirjoihin perehtymisen jälkeen jää vaikutelma, että opetusministeriössä on ensin jostain syystä päätetty lakkauttaa Akatemian tutkijan virat ja vasta sitten alettu etsiä perusteluja niiden lakkauttamiselle ja uuden lain säätämiselle.

Eduskunnan on syytä kysyä esimerkiksi, onko lakiehdotusta arvioitu tiedepoliittisesta näkökulmasta. Tätä voi pitää hyvän hallinnon ja johdonmukaisen lainsäädännön edellytyksenä, sillä Akatemian tutkijan virkojen lakkauttaminen on merkittävä tiedepoliittinen linjaus.

Eduskunnan tehtävien kannalta olennainen kysymys on, miksi säätää uusi merkittäviä muutoksia sisältävä laki, kun vanhaa järjestelmää pidetään toimivana.

Kysymys on lainsäädännön periaatteista. Onko uudelle laille riittävän painavia perusteluita? Entä ovatko ne johdonmukaisia?

PILVI TORSTI,  tutkijatohtori,Helsingin yliopisto