“Pilvi Torsti on SDP:n vastaus Aleksander Stubbille. Puhe ei taukoa, vaikka ajatus katkeasi”, irvaili Lasse Lehtinen Haluatko europarlamentaarikoksi –kiertueella viikonloppuna Helsingissä.
Europarlamentaarikko Lehtinen tenttasi SDP:n eurovaaliehdokas Torstia viidessä eri kiertuepaikassa. Kysymykset koskivat esimerkiksi EU:n roolia talouskriisin hoidossa ja Euroopan parlamentin vallan lisääntymistä.
-Missä EU, siellä mahdollisuus, totesi Torsti. Juuri nyt tarvitaan ylikansallista päätöksentekoa ja yhteistyötä yli rajojen. Lehtinen ja Torsti olivat yhtä mieltä siitä, että yksittäisten maiden protektionismia pitää pyrkiä torjumaan kansainvälisen taantuman keskellä.
-Eikö siis suosita suomalaista?, heitti Lehtinen, mutta jatkoi, että suomalaista suosimalla tuhoamme omat vientimarkkinamme ja hukumme paperiin.
Haluatko europarlamentaarikoksi –visaan kuului myös mahdollisuus kysyä yleisöltä. Pilvi Torsti pyysi ihmisiä viittaamaan, jos heidän mielestään Suomen tulisi erota Euroopan unionista. Käsiä ei noussut yhdelläkään kiertuepaikalla. Mielipiteitä siitä, millaisia ihmisiä parlamenttiin tulisi valita sen sijaan riitti.
-Kyllä sinne tarvitaan ihmisiä, joilla on monenlaisia taitoja ja mielenkiintoa parlamentin työhön” totesi kaverivastauksen antanut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Raimo Väyrynen.
-Torsti on väitellyt tohtori, jolla on laajasti kansainvälistä kokemusta ja asiantuntemusta. Kuvitelkaa, hän osaa puhua jo serbiaa ja kroatiaa, vaikka ne eivät vielä ole edes jäsenmaita. Torsti todella on naispuolinen Stubb, kuunnelkaa vaikka”, kuvaili Lasse Lehtinen Pilvi Torstia yleisölle.
Pilvi on Hakaniemen perinteisen vappujuhlan pääpuhujana Helsingissä klo 12. Ilmapallokulkue ja vappumarssi Rautatientorilta Hakaniemeen järjestäytyy klo 10 ja starttaa klo 11. Liity “punaista keltaisella pohjalla” -joukkoon Pilvi-pallojen alle. Kansainvälisen työnpäivänä tavataan! Kuvassa Pilvi ja Jutta Urpilainen miettivät vappupuheitaan Bio Rexissä Sdp:n eurovaalistartissa 29.4.. Lisäkuvia täällä.
Pilvi selvisi lauantaina Haluatko europarlamentaarikoksi -piinapenkistä. “Onnea, sinussa on ehdottomasti meppiainesta. Olet SDP:n vastaus Aleksander Stubbille”, sanoi kilpailun tuomari europarlamentaarikko Lasse Lehtinen. Haluatko europarlamentaarikoksi -tentti kiersi Café Tin Tin Tangon, Itäkeskuksen Tallinnanaukion ja Lasipalatsin kautta ravintola Juttutupaan sekä Vanhan Kuppilaan. Katso lisää kuvia ja tunnelmia täältä ja lue tapahtuman tiedote tästä.
Kehitysmaiden auttaminen on historiallinen ja ikuinen velvollisuutemme. Joka ei siihen usko voi paneutua 1700-luvun orjakaupan ja 1800-luvun imperialismin historiaan. Eri aikoina ja eri paikoissa tarvitaan hyvin erilaista apua. Raha ratkaisee osittain, mutta paljon myös perehtyneisyys, pitkäjänteisyys ja tavoitteiden jäsentäminen.
Tällä hetkellä monet kehitysmaat ovat vaarassa jäädä viiveellä finanssikriisin jalkoihin, vaikka niiden pankeilla ei ollut osaa eikä arpaa Yhdysvaltain ja muun maailman sekoilussa. IMFsai kuitenkin onneksi Obama-manian saattelemana satoja miljardeja, jotka ovat osa länsimaiden sitoutumista kehityskysymykseen.
Seuraavassa muutamia faktoja omasta kehitysyhteistyöhistoriastani sekä Suomen ja Euroopan unionin kehitysyhteistyöstä. Lopuksi kysyn, mitä te tekisitte kehitysyhteistyörahoilla. Jälkisanoiksi olen listannut itselleni keskeisiä kehityslukuja ja linkin suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen vaalityöhön.
Minä ja kehitys
Minulla on käytännön kokemusta kehitysyhteistyöstä Nepalista ja Balkanilta. Nepalissa opetin englantia tytöille ja naisille, jotka olivat saaneet hiv-tartunnan työskennellessään Intiassa prostituoituina. Tavallisesti heidät oli ostettu Nepalin köyhistä vuoristokylistä teini-ikäisinä. Hiv-tartunnan jälkeen tytöt palautettiin kelvottomina työntekijöinä Nepaliin, missä heidän omat yhteisönsä hylkivät heitä. Maiti Nepal -järjestö, jossa työskentelin vapaaehtoisena, tarjosi tytöille kodin ja pyrki rakentamaan itsenäisen elämän edellytyksiä.
Balkanilla Bosnia ja Hertsegovinassa olen ollut perustamassa Mostarin kaupunkiin United World College -lukiota, joka vuonna 2006 toi kaikkien kansallisten ryhmien nuoret ensi kertaa samoille oppitunneilla sitten 1990-luvun sodan. Lisäksi hankkeemme toteutti opettajankoulutusohjelmaa ja työskenteli paikallisten poliitikkojen kanssa. Kaiken toiminnan tavoitteena oli ja on edistää korkeatasoista monikansallista koulutusta toimivan käytännön esimerkin avulla.
Olen perehtynyt kehitysyhteistyön käytäntöihin, rahoitukseen ja toteutustapoihin näiden käytännön kokemuksien myötä. Tiedän, että hankkeiden organisointi on kaikki kaikessa. Työn tulee olla hyvin suunniteltua ja johdonmukaista. Rahoittajien poukkoilu ja eri maiden omat “lempilapset” tekevät usein mahdottomaksi hyvän ja pitkäjänteisen työn esimerkiksi järjestöissä ruohonjuuritasolla.
Suomi, EU ja kehitys
Euroopan unioni ja sen jäsenmaat ovat maailman suurin kehitysavun antaja. EU antaa yli puolet koko maailman virallisesta kehitysavusta eli EU:lla on todella väliä.
Unionin ja Suomen kehityspolitiikka perustuu YK:n vuosituhatjulistuksen arvojen ja kehityspäämäärien (Millennium Development Goals, MDGs) edistämiseen. EU:n kehityspolitiikan keskeisin tavoite on köyhyyden vastainen taistelu ja erityisesti vähiten kehittyneiden maiden auttaminen.
Moniulotteiseen köyhyysongelmaan voidaan puuttua vain toimimalla johdonmukaisesti kaikilla kehitysmaihin vaikuttavilla politiikkalohkoilla. On olennaista varmistaa, että kehitykselle haitallista kauppapolitiikkaa ei harjoiteta rinnan kehitysavun kanssa. Kehitysyhteistyö haastaa myös Euroopan unionin maatalouspolitiikan. Monien kehitysmaiden ainoa toivo pysyvään elintason nousuun on päästä tuottamaan kannattavasti ja suuressa mittakaavassa maataloustuotteita.
Johdonmukaisuuteen kuuluu myös vaatimus kaupan oikeudenmukaisuudesta. Kehitysmaiden viljelijöiden ja työntekijöiden tulee saada työstään reilu korvaus. Samalla ostajalla on oikeus vaatia ympäristömääräysten noudattamista ja lapsityövoiman kieltämistä. Oletko miettinyt miten reilua sinun arkesi on? Kuka sinun kenkäsi on valmistanut ja minkälainen hänen työpäivänsä oli?
EU:n kehityspolitiikkaa ohjaa marraskuussa 2005 yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvostossa hyväksytty kehityspoliittinen julkilausuma “The European Consensus on Development”. Konsensuksen saavuttaminen ei ole helppoa. Kehityskysymykset herättävät vahvoja intohimoja ja esimerkiksi seksuaaliterveyteen liittyvät kysymykset jakavat parlamentissa myös poliittisesti, mitä kuvaa se, että konservatiivien valinta naisten oikeuksien komitean johtoon kuluvalla vaalikaudella, slovakialainen Anna Zaborka, vastustaa aborttia jopa raiskaustapauksissa.
Mitä me voimme tehdä?
Kehityspolitiikassa tarvitaan ratkaisuja. Niin kuin alalla työskentelevä ystäväni sanoi: ”Ei huomenna. Tänään.”
Olen hahmotellut muutamia ajatuksia ja kysymyksiä. Odotan vastauksianne.
EU-parlamentissa kehitysyhteistyöhön voi vaikuttaa valiokunnissa, mutta pidän äärimmäisen tärkeänä työtä omassa jäsenmaassa. Mepit voivat tuoda esille ihmisoikeuksia, maailman moninaisuutta ja pitää yllä kehityskysymyksiä kaikessa laajuudessa. Odotan tätä tehtävää.
Tärkein yksittäinen kehityksen turvaava tekijä lienee kehitysavun nostaminen YK:n suositukseen, joka on 0,7 % BKT. Suomen solidaarisuusluku on tällä hetkellä 0,46 % bruttokansantulosta (v. 2008 lopussa). EU-maista Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Luxemburg ovat täyttäneet varsinaisen tavoitteen jo aikoja sitten. 2010 tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Suomi ensi kertaa sitoutui 0,7% -tavoitteeseen. Gallup-tutkimusten mukaan suomalaiset olisivat valmiita kasvattamaan kehitysyhteistyömäärärahoja. Kansalaisista kaksi kolmasosaa ja päättäjistä neljä viidestä haluaisi lisätä Suomen kehitysyhteistyömäärärahoja. Meidän on vaadittava, että kehitysyhteistyössä tehdään vihdoin kansallinen läpimurto. Mitä sinun kansanedustajasi asian hyväksi tekee? Pitäisikö kysyä?
Kehitysavun nostamisen kanssa käsi kädessä kulkee kysymys siitä, mitä rahalla tehdään. Kumppani-lehti (4/2009) totesi osuvasti, kuinka helppoa on todeta, että “Afrikkaa on autettava” ja että “kansainvälisyys on tärkeää”. Vaikeampaan on pohtia sitä, kuka todella tietää, mikä koillistansanialaisessa pikkukylässä asuvalle naiselle on parasta apua ja miten se vietäisiin perille. Politiikan Pelastusohjelma haastaa toimimaan yhdessä. Kertokaa tutkitusta tiedosta ja henkilökohtaisista kokemuksista. Mitä te tekisitte kehitysyhteistyörahoilla?
******
Pilvin valitsemia kehitysfaktoja
Joka viides ihminen maailmassa elää äärimmäisessä köyhyydessä eli alle yhdellä dollarilla päivässä.
840 miljoonaa ihmistä näkee jatkuvasti nälkää.
Suurin osa maailman köyhistä on naisia; alipalkattuja, ylityöllistettyjä, alttiimpia syrjinnälle ja väkivallalle.
Maailmassa elää tällä hetkellä historian suurin nuorisosukupolvi. Puolet maailman väestöstä on alle 25-vuotiaita ja noin 240 heistä miljoonaa elää äärimmäisessä köyhyydessä.
Yli 130 miljoonaa kouluikäistä lasta ei käy koulua, 56% heistä on tyttöjä
Köyhimmissä Afrikan maissa (Burkina Faso, Gambia, Niger, Mali, Senegal) 70-92% naisista on lukutaidottomia.
Suomalaisen kehitysyhteistyöjärjestöjen Kehys ry:n Pallo Pelissä EU-vaalit -sivusto. Olen sitoutunut heidän tavoitteisiinsa, jos tulen valituksi parlamenttiin 2009.
Eurovaaliehdokas kymmenen vuoden takaa Alpo Suhonen toivotti onnea Pilvin kampanjaan Forssassa. Kuvassa myös Pilvin vaalipäällikkö Ulpu Iivari. Viikonlopun aikana Pilvin Politiikan Pelastusohjelma vieraili Lopella, Forssassa ja Turussa. PIlvin päivää juhlittiin risteillen Liisa Jaakonsaaren ja Varsinais-Suomen naispiirin kanssa Maarianhaminaan.
“Tulevat eurovaalit ovat tärkeät ja mielenkiintoiset politiikan, ei poliitikkojen vuoksi. Euroopan unionin rooli on toista luokkaa kuin koskaan ennen Suomen EU-jäsenyyden aikana.” lue 17.4. Helsingin Sanomissa julkaistu kirjoitus kokonaisuudessaan tästä (pdf).
....