Jugoslavian hajoamissodat 1990-luvulla järkyttivät Eurooppaa. Ne kestivät kauan, ne olivat inhimillisesti ottaen äärimmäisen raakoja ja väkivaltaisia ja pakolaisaallot tuntuivat koko Euroopan alueelle. Poliittisesti sotia voidaan pitää Euroopan epäonnistumisena. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka saikin nopeaa lisäsyvyyttä pitkälti juuri Balkanin tapahtumien vuoksi, kun Maastrichtin sopimus astui voimaan 1993.
Balkanin alueen rauha on edelleen osa eurooppalaista agendaa. Maria Guzenina kysyi minulta viime viikonloppuna, miten minä tuota rauhaa tekisin. Tiivistin vastaukseni lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteisiin. Lyhyellä tähtäimellä pitää varmistaa, että 1990-luvun sodat tulevat käsiteltyä ja sotarikolliset tuomittua. Lisäksi pitää varmistaa, että rauhanturvaoperaatioita jatketaan riittävän pitkään. Pitkällä tähtäimellä pitää pyrkiä saamaan entisen Jugoslavian alueen maat osaksi Euroopan unionin yli 60 vuotta toiminutta rauhankoneistoa. Tämän täytyy tapahtua paikallisen poliittisen kehityksen ja vastuunoton kautta, jossa keskeistä on demokraattisen oikeusvaltioin kehittyminen ja kehittäminen. EU:n oven avoimuus on tärkeä osa tätä prosessia, mutta samalla jäsenyysehtojen täyttymisestä on pidettävä tiukasti kiinni.
Näkemyksiäni Bosnia ja Hertsegovinan tilanteesta tämän päivän Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessa Bosnian tilanteen kärjistyminen vaatii EU:n sotilaallista läsnäoloa.
Yhdyssanana se taas...
Yksi kommentti
Kansainvälinen yhteisö on rakennellut Bosnia-Herzegovinan valtiota jo toistakymmentä vuotta Daytonin pohjalta. Rajat saatiin piirrettyä helpohkosti koska etniset puhdistukset alueellisesti olivat jo melko valmiita joten entiteetit ja osin kantonit ja kunnatkin olivat suht. monoetnisiä.
Hallinnollisesti kv. protektoraattiin kehitettiin mittava porrastus ja pikkumaa omaakin noin 180 ministeriä.
Viime vuodet onkin sitten menty takapakkia. Serbit ovat kehittäneet oman melko modernin valtioelementtejä omaavan entiteetin bosnialais-croatialaisen ollessa ristipaineiden alla merkittävästi tehottomampi. Serbien halutessa irtautua haluaa bosnian nykypresidentti lakauttaa koko entiteetin. Samalla croaatit ovat alkaneet puhua irtautumisesta bosniakeilta tulevan etnisen painostuksen alla.
Joulukuussa 2008 tehty johtavien croaatti-, serbi- bosniakipuolueiden Prudin sopimus, jota on tarkennettu muutaman kerran, lienee paikallisia tuntoja tukeva kompromissi eteenpäin. Sopimus vahvistaa federaation elementtejä, entiteettejä/kantoneita heikentäen keskusvaltaa. Taipuuko Dayton tähän ja mitä kv. yhteisö sanoo asiaan siinäpä kysymys.
Bosnian etnisistä ongelmista kirjoitin mm. artikkelit (ennen Prudia) “Bosnia Colapsing” os. http://arirusila.wordpress.com/2008/10/30/bosnia-collapsing/ ja jyrkän Islamin ongelmista “Radical islamsts arming theirselves in Balkans”
http://arirusila.wordpress.com/2008/12/01/radical-islamists-arming-their-selves-in-balkans/