Alla tutkimustuloksia ja omia ajatuksiani uusista ratkaisuista ilmastonmuutoksen torjuntaan ICT-teknologioiden avulla.

ICT ja ilmastonmuutos

Vaikka ilmastonmuutos on ollut pinnalla jo pitkään suuri osa kansainvälisistä tietoteknologian yrityksistä näkee ilmastonmuutoksen edelleenkin yritykselleen enemmänkin uhkana kuin mahdollisuutena. Samalla myös ilmastonmuutokseen liittyvät sopeutumistoimet nähdään lisäkustannuksina. Kansainvälisen teknologiatutkimusyrityksen Forresterin raportin mukaan ICT-ratkaisut voivat vähentää jopa 15% maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Näillä päästöillä on hinta. Tämä siis edustaa mittavaa businessmahdollisuutta.

Osa ICT-yrityksistä onkin havahtunut huomaamaan olevansa ainutlaatuisessa asemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. He pystyvät tarjoamaan yksityisille ja yrityksille päästöjä vähentäviä ratkaisuja kolmella alueella: energiatehokkuutta parantamalla, tarjoamalla kokonaan uusia sekä mahdollistamaan uudet arvot ja toimintamallit viestintäteknologian avulla.

Kansainvälinen teknologiatutkimusyritys Gartner ja WWF tutkivat joukon suurimpia ICT-yrityksiä ja heidän kykynsä löytää ja kehittää ilmastoystävällisiä tuotteita ja ratkaisuja. Useat yritykset olivat alkaneet markkinoimaan yksittäisiä tuotteita käyttäen myös ympäristöväittämiä. Kuitenkin vain muutama yritys oli rakentanut koko yrityksen tuotteet huomioivan valikoiman, jossa tuotteiden ympäristövaikutus oli analysoitu niiden koko elinkaarelle. Parhaimmillaan tämä portfolio oli myös linkitetty heidän myyntistrategiaansa.

Greenpeacen ja European Renewable Energy Councilin globaalin tutkimusten mukaan lähes puolet kasvihuonekaasupäästöistä voidaan leikata energiatehokkuutta parantamalla ja käyttäen olemassa olevia teknologioita. Kysymyksessä on siis lähinnä investoinnit teknologoihin ja ratkaisuihin, jotka säästävät lämmitys-, valaistus- tai polttoainekustannuksia tai laitteiden ja tilojen käyttökustannuksia. Tämän ohella merkittävä tekijä on investoinnit ympäristöystävälliseen energiantuotantoon.

Mitä sitten ovat konkreettisesti kasvihuonekaasupäästöjä vähentävät viestintäteknologian ratkaisut? Mahdollisuuksia on erityisesti seuraavilla alueilla: logistiikan optimointi, muutos omistuksesta jakamiseen, turhan lämmityksen ja jäähdytyksen eliminointi ja tilannetietoisten palveluiden tarjoaminen.

Logistiikan optimointi
Yksin Yhdysvalloissa kuljetusteollisuus matkustaa vuodessa lähes 700 miljardia kilometriä. Rekat matkaavat 225 miljardia kilometriä polttaen 67 miljardia litraa polttoainetta. Samaan aikaan rekkateollisuuden kate on 4,8%. Mikäli näiden kaikkien viikoittaiset reitit olisi suunniteltu uudenaikaisilla reittisuunnitteluohjelmistoilla ja mikäli kaikilla kuljettajilla olisi autoissaan oikeaan paikkaan opastavat navigaattorit polttoainesäästöjen lisäksi myös teollisuusalan katteet voisivat nousta. Maailmassa on noin 10 miljoonaa konttia. Monet niistä matkaavat tarpeettomien mutkien kautta ja vielä useammat palaavat tyhjinä takaisin. Osa katoaa matkalla. Jokaisessa kontissa voisi olla paikannin, jonka avulla niiden matkojen suunnittelu helpottuisi. Älykkäiden ohjelmistojen käyttöönotto ja integroiminen kansainvälisiin logistiikkaportaaleihin tarjoaisi valtavia kustannussäästöjä. Economist uutisoi laivayritysten saavuttaneen merkittäviä säästöjä yksinkertaisesti matkanopeutta pienentämällä. Vaikka tämä edellytti lisälaivojen käytön, saavutettiin silti merkittäviä polttoainesäästöjä.

Myös kaupunkisuunnittelu on logistiikan ytimessä. Megamarketteja rakentamalla on tavarantoimituksen viimeinen 10 kilometriä siirretty myyjiltä ostajille, jolloin muutaman kymmenen rekan sijasta toimitukset hoitavat tuhannet yksityisautot. Mikäli ihmisillä olisi mahdollisuus saada tuotteensa kävelymatkan etäisyydeltä, päästöjen määrä laskisi merkittävästi.

Liikematkustaminen on kasvanut räjähdysmäisesti. Monille se on statussymboli, mutta monesta matkasta oltaisiin valmiita luopumaan. Erityisesti yritysten talousosastot vähentäisivät mielellään matkakuluja. Etäläsnäolo on jo nyt kustannustehokas ja käytännöllinen ratkaisu. Kysymyksessä on businessmiehen skype. Etäläsnäolohuoneessa (kutsuttakoon sitä vaikka etähuoneeksi) pöydän vastapuolella istuvat näkyvät oikean kokoisina ja keskustelu onnistuu hyvin ja viiveittä. Parhaat tuotteet mahdollistavat jopa näennäisen katsekontaktin. Isommat yritykset ovat rakentaneet jo etähuoneita toimistoihinsa. Useissa kaupungeissa ympäri maailmaa on myös vuokrattavia etähuoneita. Globalisaation ympäristöongelmia voidaan siis ainakin rajoittaa.

Omistamisesta jakamiseen
Meistä monista on mukavaa omistaa asioita. Jakamiseen sen sijaan liittyy usein myös vaivaa. Käyttövuoroista, ehdoista ja huolloista pitää sopia. Tavaroiden rikkoutuessa joutuu pahimmillaan tukkanuottasille kaverin tai tuttavansa kanssa. Entäpä jos tämä kaikki olisi toisin? Mitä jos sinulla olisi auto, jota et omista, mutta se olisi saatavilla aina kun tarvitset. Se odottaisi alle 7 minuutin kävelymatkan päässä kotoasi. Se olisi pieni, kun tarvitset kauppakassia ja se olisi pakettiauto, kun olisit ostamassa uusia huonekaluja. Sen kokonaiskäyttö vuodessa maksaisi vähemmän kuin oman auton ja joku muu huolehtisi sen huoltamisesta ja jopa tankkaamisesta. Auton varaaminen onnistuisi netistä tai kännykällä hetkeksi tai kuukausiksi milloin vain. Suomalaiset ovat osanneet jakaa saunavuoronsa, miksei siis autojakin.

Turhan lämmityksen ja jäähdytyksen eliminointi
Sähkön tuotanto, lämmitys ja jäähdytys tuottavat neljänneksen maailman KHK-päästöistä. Monissa maissa lämmityksen ongelmia ovat huono eristys, väärät lämmitysmuodot ja tavat sekä ”tyhmät” termostaatit. Jos jokainen huone tietäisi milloin sen tulee olla viileä tai lämmin ja muina aikoina se voisi minimoida energiankäyttönsä, säästäisimme valtavasti rahaa ja hukkaenergiaa. Mobiilianturiteknologia yhdistettynä älykkääseen kotiohjelmistoon tarjoaisi ratkaisun niin yksittäisiin omakotitaloihin, kerrostaloihin kuin myös asumisalueille. Jos koti tai toimisto tietäisi milloin siellä oleskellaan ja milloin voi säästää, saavutettaisiin merkittäviä säästöjä.

Tilannetietoiset palvelut
Mitä jos sinulla olisi aina ”helinä-keiju” olallasi? En tarkoita sitä, jonka saa vaimennettua mielialalääkkeillä. Sinulla olisi aina jäljellä kolme toivomusta. Sanoessasi toivomuksen ääneen, se toteutuisi pienellä vaivalla. Siinä tilannetietoinen palvelu pähkinänkuoressa. Kun olet matkalla töistä kotiin ja mietit onko jääkaappi tyhjä, voit tarkistaa sen kännykästäsi. Se myös muistaa lempiruokasi ja kertoo mistä kaupasta löydät haluamasi tuotteet. Helinä tietää mennäkkö parhaiten bussilla, pyörällä vai autolla eikä ehdottele turhia. Luonnollisesti voit myös valita, että ruoka tulee aina kahdesti viikossa kotiin.

Kun digitaalinen henkilökohtainen assistenttisi löytää sinulle aina vaivattomasti nopean liikenneyhteyden hyödyntäen julkista liikennettä ja taksia, säästyy päästöjä ja syntyy säästöjä. Pian myös julkinen liikenneverkko alkaa kasvaa ja kehittyä.

Näitä ideoita arvioitaessa kannattaa huomioida, että tulevaisuudessa kasvihuonepäästöllä on aina hinta. 10% polttoainesäästön rahallinen arvo voi nousta nopeastikin tulevaisuudessa. Hiilitehokkaat yritykset tulevat olemaan tulevaisuuden voittajia.

Toinen pohtimisen arvoinen asia on, että mikäli emme tee ympäristöystävällisiä tekoja todella pian, ympäristö ei tule olemaan ystävällinen meille. Silloin kaikkia harmittaa.

ICT tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia elämänlaadun kohentamiseen, ilmastopäästöjen vähentämiseen ja kustannussäästöihin. Ratkaisujen tunnistaminen edellyttää poikkitieteellisen osaamisen yhdistämistä businessinnovaatioihin. Mikäli ratkaisuihin pyrkivät yritysmaailma, julkinen sektori ja kansalaisjärjestöt yhdessä ovat ratkaisut sekä kuluttajaystävällisiä, kestäviä että kannattavia.

Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen “yli”verottamisessa ympäristösyistä on kyse niin kutsutusta haittaverosta. Puhutaan siis tuotteen hinnan nostamisesta pakolla markkinahintaa korkemmaksi. Tällöin on poliittisesti katsottu, että kyseisen tuotteen käyttäminen on käyttäjälle suhteessa liian edullista verrattuna ympäristölle aiheutettuihin haittoihin. Suomessa käytössä on käytännössä bensan haittavero. Jokainen hintoja seuraava tankkaaja silti tietää, ettei bensan haittavero ole ratkaiseva tekijä siinä, kulkeako omalla autolla vai muin keinoin. Nykyinen verotus ei ole taloudellinen syy myöskään vähentää sähkön käyttöä tai vähentää huoneitten lämmitystä.

Vero tarkoittaa rahan siirtoa rahansaajilta ja rahan käyttäjiltä (lue: palkansaajlta ja kuluttajilta) julkiselle vallalle eli Suomessa kunnille tai valtiolle. Haittaverojen osuus yleisessä verokertymässä on kuitenkin tällä hetkellä mitätön. Haittaverojen tavoite onkin ensijaisesti muuttaa ihmisten ostopäätöksiä ja se on kieltämättä tehokas ja nopea tapa vähentää energian kuluttamista. Verotuksella olisi kohtuullisen vaivatonta nostaa sähkön hinta satakertaiseksi ja esimerkiksi bensalitran hinta sataan euroon. Energia on markkinatuote, joten kysyntä (käyttö) supistuisi dramaattisesti tällaisen hinnannousun seurauksena.

Energiatuotteiden “yli”verotuksen vastustajat vetoavat yleensä – täydestä syystä – siihen, miten energian kuluttamisen verottaminen kohtelee epäoikeudenmukaisesti eri tuloluokkien ihmisiä. Ihmisten kohdalla on kyse siitä, miten kerätyt rahat käytetään. Kerättyjä “haittarahoja” tulisi jakaa takaisin siten, että pienituloisten lämpö- ja sähkölaskusta suuri osa maksettaisiin yhteisistä varoista.

1) Ymparistoverojen pitaisi olla niin suuria, etta ne aidosti vaikuttavat yksityisten ihmisten ja yritysten kaytaytymiseen. Esimerkiksi energian hinnan pitaisi nousta niin paljon, etta ihmiset aidosti vahentaisivat autoilua, lentamista, kakkosasuntojen rakentamista jne. Keskustelussa on esitetty, etta aanestajat olisivat valmiit nielemaan taman. En ole varma, mutta eipa tata kukaan politiikko ole rohjennut kokeillakaan. Keskustelussa mainittu pienien maksujen politiiikka on poliittisesti mahdollinen, mutta se on budjettipolitiikkaa, ei ymparistopolitiikkaa.

2) Poliittisen tahdon puute ei ole ainostaan kokoomuksen ongelma. Esimerkiksi ymparistoverothan ovat regressiiviset ja vaikuttavat enemman vahemman tienaaviin. Siksi radikaalien ymparistoverojen implementointi lienee poliittisesti mahdollista vain, jos se toteutetaan osana laajempaa veroreformia, jossa tulonjakokysymykset hoidetaan muulla tavoin. Tassakin on se ongelma, etta jos ymparistoverot ovat niin suuret, etta niilla aidosti hoidetaan ymparistopolitiikkaa eika budjettipolitiikkaa, niin niista ei sitten kerry varoja, jotka voitaisiin kayttaa muissa kohteissa.

Taloustietelijat suosivat ymparistoveroja ja paastolupakauppaa (ei sellaista EU-tyyppista, jossa lupia jaetaan ilmaiseksi, vaan sellaista, etta niista maksetaan aidosti) kaskyjen ja kieltojen sijaan, koska halutaan vaikuttaa hintoihin. Hinnat ovat paitsi tehokas tapa vahentaa ymparistoa saastuttavien tuotteiden ja palvelujen kayttoa, niin myos luovat kannustimen kehitella uusia ymparistoasaastavia teknologioita.