Kreikka, trendit ja kuntavaalit

Joihinkin päiviin mahtuu enemmän kuin melkein pystyy käsittelemään.

Tänään Kreikan tilanne tuli pisteeseen, joka on tähän mennessä vakavin ikinä koko Euroopan rahaliiton kannalta.

Omassa työssäni työministerin erityisavustajana olin historiallisessa tilanteessa, kun esittelin ensimmäisen vetämäni kolmikantaisen työn tuloksia seminaarissa. Väliraportissa linjataan määräaikaisista työsuhteista, osa-aikaisuudesta, vuokratyöstä ja itsensä työllistäjistä. Uusi ja avartava kokemus oli vetää ryhmää, jossa 25 henkeä muotoili yhteisen analyysin ja sen pohjalta esitykset jatkotoimista.

Lopuksi keskelle seminaaria tuli viesti ystävältä stadin demarien kunnallisvaaliäänestyksestä, jossa sijoituin naisten ykköseksi ja koko listan kolmoseksi Pentti Arajärven ja Eero Heinäluoman jälkeen (kiitos valtavasti kaikille tukeneille!). ”Onnea ykkösnaiselle, edellä vain presidentin mies ja eduskunnan puhemies” kuului viesti.

Tässä linkkejä:

Uutinen stadin demarien kunnallisvaaliäänestyksestä.

Tiedote Trendi-ryhmän työstä “Väliraportti työvoimatrendeistä: Määräaikaiset työsuhteet vakiintuneet, itsensä työllistäjät uusi trendi”

Työministeri Ihalaisen kommentti Trendiryhmän väliraportista “Ihalainen: Laaja yhteinen näkemys epätyypillisistä työsuhteista edistää ripeitä ratkaisuja”

Share
Aiheessa Poliittiset lähtökohdat | Kirjoita kommentti

Ollaan heikomman puolella

(kolumni Demokraatti 9.5.2012)

Lukuisia työoikeuteen liittyviä lakeja kirjoittanut juristi Raila Kangasperko muisteli vuosikymmenien työuraansa viime viikolla. ”Yksi näkökohta, minkä haluan nostaa esille on, että lainsäädännön lähtökohta on suojella heikompaa osapuolta.”

En tiedä kuvittelinko vain, mutta ihan kuin tässä kohtaa puheenvuoroa salissa olisi kuulunut pieni kohahdus. Näkökulmaan palattiin myöhemmissä seminaarin puheenvuoroissa. Ajatuksessa oli tarttumapintaa.

Kun vuosikymmenien merkittävän työuran tehnyt henkilö esitelmöi ja pohtii mennyttä, hän punnitsee sanottavansa tavallista harkitummin. Puhuja tietää, että häneltä toivotaan jonkinlaista synteesiä, olennaisen havaitsemista. Siksi arvostetun työlakien kirjoittajan viimeinen puheenvuoro valtion virkamiehenä oli merkille pantava.

Onko näkökulma heikomman suojelusta lainsäädännön perustana niin piilossa nyky-yhteiskunnan peruseetoksessa, että se on tarpeen erikseen todeta? Eikö heikomman osapuolen suojelu ole koko työoikeuslainsäädännön lähtökohta?

Työsopimuslakien historia on ilman muuta ollut työntekijöiden aseman paranemisen historiaa. Historiallisesti myös kolmikantaiseen valmisteluun on keskeisesti liittynyt ajatus siitä, että järjestöjen kautta kaikkien – myös heikompien – ääni kuuluu. Työntekijäjärjestöjen tehtävänä on ollut Lue lisää »

Share
Aiheessa Poliittiset lähtökohdat | Kirjoita kommentti

Ahdistaako lapsilähtöisyys aikuiset ja yhteiskunnan?

(kolumni Demokraatti 11.4.2012)

Lapsilähtöisyys ajaa suomalaisäitejä kotiin vuosiksi. Syyllisyys kalvaa, jos vauvanruuat tulevat purkista tai vaipat ovat kertakäyttöisiä. Pienten lasten vanhemmat laittavat keskinäisen romantiikan ”jäähylle” pikkulapsivuosien ajaksi.

Näin havainnoi Helsingin Sanomain toimittaja Heli Suominen arvioidessaan Ranskassa asuvan amerikkalaisen Pamela Druckermanin kirjaa ”Ranskalaislapset eivät heitä ruokaa”. Suominen kävi läpi Ranskaan muuttaneen amerikkalaisen arvioita siitä, kuinka suhtautuminen lapsiin Ranskassa eroaa amerikkalaisesta. Druckermanin mukaan tuloksena on lapsia, jotka osaavat leikkiä itsekseen, nukkuvat yönsä ja käyttäytyvät ruokapöydässä. Ero amerikkalaislapsiin on hänen mielestään merkille pantava.

Vuosia Pariisissa perheineen asunut Suominen koki, että vertailu toimi myös Suomen ja Ranskan välillä. Suomessa perhepedit ovat muotia, vaikka vanhemmat nukkuvat niissä huonosti. Vuosien kotihoitoon päädytään, koska ajatellaan sen olevan lapselle parasta. Se, kävisikö aikuinen mieluummin töissä, ei kuulu osaksi arviota.

Suominen nosti tärkeän kissan pöydälle: lapsilähtöisyys voi mennä överiksi, vaikka kaikki pyrkivät hyvään.

Eikä todellakaan ole helppoa sanoa, mikä lapselle on parasta. Jos Lue lisää »

Share
Aiheessa Poliittiset lähtökohdat | 3 Kommentit

Yhteiskunta lupaa, vastaavatko nuoret?

(julkaistu HS 25.3.2012, E2 “Työrintamalta”)

Viime kesästä saakka minua on varoiteltu sanomalla: ”Nuorten yhteiskuntatakuussa ei voi onnistua.”

Kriitikkojen hampaissa on ollut hallituksen kärkihanke, jonka tavoitteena on varmistaa 2013 alkaen kaikille alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työ-, työpaja- tai vastaava paikka kolmen kuukauden kuluessa.

Yhteiskuntatakuun arvostelijat ovat valittaneet, ettei hallitusohjelmassa varattu 60 miljoonan vuosittainen satsaus riitä mihinkään. Lisäksi on sanottu, että hanke on liian laaja. Kaikkia ei kuitenkaan saada mukaan.

Yhteiskuntatakuuta valmistelleen työryhmän ensimmäiset esitykset tulivat julki toissa viikolla.

Raportissa kolme lukua puhuttelee: meillä on nyt noin 110.000 alle 30-vuotiasta ilman toisen asteen tutkintoa. Vuosittain työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuu 55.000 nuorta. Peruskoulun jälkeen ilman koulupaikkaa on jäänyt vuosittain noin 5.000 nuorta.

Työryhmän ehdotuksissa korostuivat koulutuspaikkojen riittävyys, henkilökohtainen ohjaus työnhakutilanteissa ja työpaikkojen tarve.

Erillinen päätös tehtiin kehysriihessä jo tapahtuneen korjaamisesta: nuorille aikuisille vailla toisen asteen tutkintoa esitetään määräaikaista oppimisohjelmaa.

Yhteiskuntatakuussa on kysymys suuresta mahdollisuudesta niin suomalaiselle yhteiskunnalle kuin nuorille. Koulutus- ja työelämän alkuvaiheet ovat ratkaisevia siinä, millainen jatkopolku lähtee rakentumaan. Jatkopolussa on kyse työurista, työllisyysasteesta ja muista kansantalouden kannalta elintärkeistä asioista.

Merkittävyys yhteiskuntatakuussa tiivistyy siinä annettuun lupaukseen: olemme päättäneet, että Suomessa hoidetaan hommat nyt niin, ettei nuoria ole yli kolmea kuukautta työttömänä tai ilman koulutuspaikkaa.

Me olemme päättäneet niin, koska kaikki tutkimus sanoo, että kolmen kuukauden rajapyykin jälkeen kaikki hankaloituu merkittävästi. Ihmiset masentuvat, työnhaku vaikeutuu.

Toivon yhteiskunnan rohkean lupauksen myös velvoittavan. Pallo heitetään nuorille: käyttäkää tämä mahdollisuus. Menkää kouluun, viimeistelkää tutkinto, hakekaa töitä. Sanokaa, että koska teille on luvattu, te haluatte vastata huutoon.

Share
Aiheessa Poliittiset lähtökohdat | Kirjoita kommentti

Vastuullinen ja luotettava Sdp tulee

(kolumni julkaistu Demokraatti 14.3.2012)

Presidentinvaihdoksen yhteydessä Tarja Halosen kautta puitiin monesta vinkkelistä.

Merkittävimmäksi omassa arviossani nousi Tarja Halosen toiminnassa heijastunut analyysi maailmasta. Halosen 12 vuoden aikana Suomen ulkopolitiikan perusasioiksi määrittyivät kestävä kehitys ja kasvu eli ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön rajojen yhteensovittaminen, väestönkasvu sekä ihmisoikeudet ja erityisesti naisten ja tyttöjen asema kaikkialla maailmassa. Mukana Halosen analyysissa olivat nousevien talouksien aseman nopea vahvistuminen, globalisaation vaikutukset meidän kaikkien elämään sekä hyvinvointivaltion tila.

Halosen kauden arviossa korostuu luottamus tasavallan presidentin ymmärrykseen maailmasta. Hän oli hahmottanut aikamme suuret kysymykset ja rakensi toimintansa niiden perustalta.

Pidän Halosen analyysia maailmasta ja aikamme kysymyksistä merkittävänä, koska Lue lisää »

Share
Aiheessa Poliittiset lähtökohdat | Kirjoita kommentti

Hei Sinä, jolla on suhteita!

(kolumni Uutispäivä Demarissa 15.2.2012)

Pidimme maanantaina työministeri Ihalaisen johdolla aamiaistilaisuuden, jossa työmarkkinajärjestöjen ja kauppakamarin edustajat oli kutsuttu keskustelemaan maahanmuuttajien työllistymisestä ja kotoutumisesta laajemmin.

Session aluksi ministeriön virkamies kertoi omien kokemuksiensa ja selvityksien valossa suomalaisten työmarkkinoiden todellisuudesta:

”Mitä maahanmuuttaja  tekee tykkäämisellä, jos hän ei saa töitä?”

Saman kysymyksen voisi Lue lisää »

Share
Aiheessa Poliittiset lähtökohdat | Kirjoita kommentti

Halosen-Haaviston H-linja varmistaa ulkopolitiikan jatkuvuuden

Eilisillan tv-tentti motivoi pohtimaan presidentin tehtävien merkittävintä alaa eli ulkopolitiikkaa.

Suomessa ulkopolitiikassa on aina korostettu jatkuvuutta ja pitkää linjaa. Ulkopolitiikassa pienen maan etu on ennustettavuus ja siitä syntyvä luotettavuus.

Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen ovat luoneet kylmän sodan jälkeisen Suomen ulkopoliittisen profiilin. Suomen linjaa määrittävät rauhantyö, ihmisoikeuksien puolustaminen, kestävän kehityksen korostus ja globaali oikeudenmukaisuus.

Ensimmäisellä kierroksella tätä pitkää ulkopolitiikan linjaa edustivat ennen kaikkea Lipponen, Haavisto ja Arhinmäki. Ulkopoliittisessa kokemuksessa Lipponen oli ylivertainen, mutta tuuli ei näissä vaaleissa tarttunut Lipposen purjeisiin.

Toisen kierroksen ehdokas Pekka Haavistolla on konkreettisia näyttöjä työstä rauhan ja ihmisoikeuksien hyväksi. Haaviston valinta tarkoittaisi Halosen linjan jatkumista Halosen-Haaviston-linjana. Tässä H-linjassa korostuu kestävä kehitys, pohjoismainen hyvinvointivaltio ja pyrkimys sopimisen kulttuurin vahvistamiseen meillä ja muualla.

Maakuvan kannalta on vaikea kuvitella parempaa osoitusta maan liberaalista avoimuudesta kuin se, että viime vaaleissa pähkäilimme presidentin avoliittoa ja nyt rekisteröityä parisuhdetta. H-linja edustaa jatkuvuutta tässäkin.

Share
Aiheessa Poliittiset lähtökohdat | Kirjoita kommentti
isokuva_1

Haku

Uusimmat kommentit:

  • Saara: Pienen lapsen hoitoratkaisuja toivoisi pohdittavan uudestaan, jopa puhtaalta pöydältä....
  • Mari Saario: Hei! Muistattehan, että kaikki lapset eivät kehity samaan tahtiin ja osalla...
  • Eeva Donner: Mitä tässä tapauksessa tarkoitat lapsilähtöisyydellä? Mielestäni kotiäitys tai...
  • Jarmo: Voi tuotakin Juhani raukkaa, kun hokee teoriaa ilman käytännön kokemusta. Ruotsi on...
  • Leena Simonen: Hyvä kirjoitus Pilviltä. Hämmennyksen tilassakaan ei saisi jättää äänestämättä....
  • Pilvi Torsti: Ilkka, isoin asia onkin tuo suurin kasvuryhmä; freelancerit ja ammatinharjoittajat....
  • ilkka: Onko tosiaan muu yrittäjyys Suomessa vähentynyt? Toki maa-, metsä- ja kalatalouden...
  • Pilvi Torsti: Hei Ilkka, olet aivan oikeassa siinä, että lukuja pitää avata ja tulkita....
  • ilkka: Selvityksessä löydettiin 143.000 sellaista joiden “usein katsotaan” toimivan...
  • Pilvi Torsti: Tommi, joo, esityötä on tehty ja tietenkin käytetään. Itsensä työllistäjien ryhmän...